Korkea aika keskustella rakennusmateriaalien tukikohtelusta

Kaikki vannovat terveen kilpailun nimeen. Aina sanat ja teot eivät kuitenkaan kohtaa. Erityisesti rakentamisessa olemme törmänneet epäterveeseen kilpailuun julkisen päättäjän halutessa ohjata erityistukea puurakentamiseen.

Blogi | Jussi Mattila 10.2.2015

Ajattelu on kuin eräästä menneestä suurvallasta: älä turhaan ajattele itse, me tiedämme puolestasi paremmin mitä materiaalia pitää rakentaessa käyttää.

Suomessa tätä markkinoiden yli kurottuvaa ”näkyvää kättä” on perusteltu milloin ympäristösyillä ja kotimaisuudella, milloin työllisyydellä, laadulla ja aluetalousvaikutuksilla. Jokainen edellä mainittu perustelu on yhtä hutera.

Eilen julkaistu neljän yritysjohtajan ja kahden kattojärjestöjohtajan yhteinen kannanotto haluaa herättää asiasta keskustelun nyt ennen vaaleja. Hallitusohjelman jälkeen on liian myöhäistä. Varmistaaksemme hyvän, tutkittuun tietoon perustuvan valmistelun pitää vuoropuhelu käydä nyt.

Yli 15 000 ihmistä työllistävän alan kärkinimien allekirjoittama kannanotto on myös puheenvuoro suomalaisten työpaikkojen ja alueiden hyvinvoinnin puolesta. Uskoaksemme vaaleissa tullaan paljon puhumaan juuri siitä, miten Suomessa olisi työtä ja miten työpaikkoja olisi erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Päätöksenteko on valintoja. Päättämällä muiden puolesta, että jokin rakennus on rakennettava jostain tietystä materiaalista, ei todellisuudessa luoda yhtään nettotyöpaikkaa maahan. Sallimalla ja tukemalla tervettä kilpailua näin sitä vastoin tapahtuu. Päättäjät, jotka kokoonnutte huhti-toukokuussa Säätytalolle hallitusohjelmaa kirjaamaan, muistakaa tämä.