Materiaalineutraliteetti on rakentamisen yhdenvertaisuuskysymys

Yhdenvertainen kohtelu puhuttaa nyt kaikkia maailman kolkkia. Sosiaalisen median lähes kahlitsemattomalla voimalla etenevä muutos on nostanut julkiseen keskusteluun niin seksuaalisen häirinnän kuin muitakin tasavertaiseen kohteluun liittyviä asioita, kuten työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän.

Blogi | Petri Kähkönen 4.4.2018

Parasta massiiviseksi kasvaneessa liikehdinnässä on se, että asioista puhutaan. Asiallinen ja analyyttinen keskustelu nostaa esiin ongelmat, joihin voidaan puuttua jo ennaltaehkäisevästi. Tasavertaisen kohtelun pitäisi tämän päivän Suomessa olla itsestäänselvyys, asiasta tai hallinnonalasta riippumatta.

Myöskään rakentamisessa minkään materiaalin ei pitäisi tulla kaltoin kohdelluksi. Silti eri materiaalien kohtelu ylittää ajoittain jopa syrjinnän rajat. Kaavoituksella ja muulla viranomaistoimenpiteillä pitää huolehtia siitä, että materiaaleja ei esimerkiksi diskata etukäteen pois kilpailusta. Näin menetellään, mikäli määritellään käytettävä rakennusmateriaali viranomaisohjauksella ilman teknisiä perusteita.

Päämääränä tulee olla kestävä rakentaminen. Hankkeeseen ryhtyvän velvollisuutena ja vastuuna on valita sellaiset hyväksytyt ja toimiviksi todetut materiaalit, jotka täyttävät parhaiten kestävän rakentamisen periaatteet niin sosiaalisesta, ekologisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta.

Pidetäänhän siis yhdessä huoli siitä, että yhdenvertainen kohtelu elää jatkossa läpileikkaavana periaatteena kaikessa mitä teemme.