1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös Suomessa puutteena. Yhteiskunnassa ääriliikkeiden voimistuminen sai erityisesti Lapuan liikkeessä muotonsa. Kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton.

Vuosikymmenen loppua kohden taloustilanne parani ja yhteiskunnallinen koheesio vahvistui. Samaan aikaan kansainväliset jännitteet lisääntyivät. Vuosikymmenen lopulla Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi sota. Toinen maailmansota esti Helsinkiin kaavaillut olympialaiset.

Asuntorakentamisen vauhti vaihteli. Heikoimpana vuotena 1933 valmistui noin tuhat asuntoa, mutta kun rakennustoiminta jälleen vilkastui, rakennettiin vuonna 1938 jo noin 7 000 asuntoa.

Rakentaminenkin muuttui. 1920–1930-lukujen vaihteessa funktionalismi toi avoimet korttelirakenteet ja kadotti selkeät erot katu- ja pihajulkisivun väliltä. Alvar Aalto – yksi suurimmista suomalaisista arkkitehdeistä – edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella tyylisuuntaa. Rakennuksista aikakauden kehitystä voi laajemmin nähdä vaikkapa kansanvallan keskeisen näyttämön eduskuntatalon rakentamisessa. 1930-luvun lopulla alkoi myös uuden lastenlinnan rakentaminen vanhan tilojen käytyä ahtaiksi.

 

eduskuntatalo_700x500

Eduskunnasta oli järjestetty suunnittelukilpailu jo vuonna 1908. Tuolloin voittanutta ehdokasta ei kuitenkaan voitu toteuttaa muun muassa keisarin vastustuksen johdosta. Itsenäistymisen jälkeisen toisen kilpailun voittajan ehdotus valmistui lopulta vuonna 1931. Kansanvallan symboli syntyikin aikakaudella, jolloin kansanvalta haastettiin tiukasti Lapun liikkeen toimesta. Kuva: Runeberg Fred, Helsingin kaupunginmuseo

 

lastenlinna_700x500

Uuden lastensairaalan hanke oli viivästynyt sekä maailmanpoliittisten tapahtumien että taloudellisten syiden johdosta. Vuosien 1936-38 talousarvioissa myönnettiin vihdoin varat suunnitteluun. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto

 

tilkka_700x500

Vuonna 1936 eli juuri ennen talvisotaa valmistunut Tilkan sotilassairaala toimi Suomen Puolustusvoimien keskussotilassairaalana aina vuoteen 2005 asti. Kuva: Sotamuseo

 

sunila_700x500

1930-luvun suomalaisen funktionalismin suuri nimi Alvar Aalto suunnitteli muun muassa Kotkan Sunilan alueen tehdasrakennukset sekä asuntoalueen asemakaavan ja asuinrakennukset. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto – Musketti

 

dokumentti-ikoni_78x100

Tulosta sisältö:
1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1920-luku: iloa ja modernisaatiota

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1940-luku: sodasta rauhaan

 

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!