2000-luku: notkeaan moderniin

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomi oli jälkiteollinen länsimaa, jonka koulutettu väestö mahdollisti osaltaan korkeaan osaamiseen nojanneen vahvan talouskasvun.

Uusi vuosituhat toi mukanaan muutoksia.  Parlamentarismia vahvistettiin perustuslakia uudistamalla. Tarja Halonen valittiin ensimmäisenä naisena presidentiksi. Shokkeja synnyttivät vuosikymmenen alun terrorismi ja loppupuolella puhjennut finanssikriisi. Urheilun ystäviä koetteli Lahden MM-hiihtojen doping.

Väestön jatkettua keskittymistä etelään ja erityisesti pääkaupunkiseudulle rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat. Mukavuutta hakien useihin asuntoihin rakennettiin sauna. Laajaan kehitykseen kuuluivat myös kehäteiden varsille, kaupunkien ulkovyöhykkeille rakennetut palvelukeskittymät. Muutosten vauhti kiihtyi.

SuomenMatkassa_2000_Valtioneuvosto_700x500

Vuoden 2000 perustuslakiuudistus vahvisti parlamentarismia. Presidenttivaltaisesta järjestelmästä oli alettu siirtyä uuteen jo Mauno Koiviston aikana. Nyt uudistus korosti entisestään eduskunnan ja pääministerin valtaa suhteessa presidenttiin. Tämä myös vahvisti Valtioneuvoston linnan merkitystä valtakeskuksena. Senaatintorin laitojen on kokonaisuudessaan nähty edustavan yhteiskunnan eri mahteja, kun sitä kehystävät linnan ohella tuomiokirkko ja Helsingin yliopisto. Kuva: Bonin Volker von, Museovirasto – Musketti

SuomenMatkassa_2000_Salpausselka_700x500

Suomi on perinteisesti ollut vahva talviurheilumaa. Maakuvamme oli vuonna 2001 koetuksella, kun Lahden MM-hiihdot kääntyivät dopingkatastrofiksi. Perinteinen urheilupyhättö isännöi myös Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 yhtä suurimmista tapahtumista eli viimeisimpiä MM-hiihtoja. Kuva: Bonin Volker von, Museovirasto – Musketti

SuomenMatkassa_2000_Vuosaari_700x500

Rakentamisen monimuotoistumisen yksi piirre oli hyvin korkeiden rakennusten toteuttaminen. Helsingin Vuosaaressa sijaitseva, vuonna 2006 alueen maamerkiksi valmistunut Cirrus on Suomen korkein asuinkerrostalo. Kuva: Toivonen Satu, Vuosaari-Seura

SuomenMatkassa_2000_Ideapark_700x500

Lempäälässä sijaitseva Ideapark edusti tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolista liikerakentamista. Vuonna 2006 avatussa valtavassa kompleksissa on autoille varattuja parkkiruutuja 4000. Kehityskulku haastoikin tiiviin, ratojen varsia ja muuta joukkoliikenneverkostoa myötäilleen rakentamisen. Kuva: Tervakangas Reetta, Museokeskus Vapriikki

dokumentti-ikoni_78x100Tulosta sisältö:
Suomen matkassa: 2000-luku

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1990-luku: uuteen maailmaan

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 2010-luku: kestävää koetellaan

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!