Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen mukaan nykykaupungit ovat merkittävä, laskelmissa laiminlyöty hiilinielu. Rakentamisessa käytetyn betonin karbonatisoitumisen ansiosta suuri osa sementin valmistuksessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä kompensoituu materiaalin elinkaaren aikana.

Karbonatisoituminen on kemiallinen reaktio, jossa osa hiilidioksidista palautuu takaisin sementin rakenteeseen sen käytön ja erityisesti kierrätysvaiheen aikana sementin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa. Kyseessä on hidas prosessi, joka on pysyvä osa sementistä valmistettujen materiaalien elinkaarta.

Ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa on aiemmin pidetty selvänä, että sementtiteollisuus on yksi pahimmista ilmakehän hiilidioksidin lähteistä. Arvovaltaisessa Nature Geoscience -lehdessä julkaistu Englannin Itä-Anglian yliopistossa tehty tutkimus esittää asiasta lähes päinvastaisen tulkinnan, jonka mukaan maailman olemassa olevat betonirakenteet sitovat vuodessa miljardi tonnia ilmakehän hiilidioksidia.

Vuosina 1930-2013 betoni on sitonut hiilidioksidia yhteensä 4,5 gigatonnia. Arviolta vajaa puolet betonin valmistuksessa vapautuvista hiilidioksidipäästöistä tasoittuu hiilinielun kautta. Tulevaisuudessa karbonisaatio kiihtyy, sillä betonirakennusten ja infrastruktuurin määrä kasvaa ja olemassa oleva kanta vanhenee purettavaksi kierrätykseen. Murskaus paljastaa betonirakenteen sisäosista pintoja, joilla karbonisaatio on erityisen tehokasta.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n päästöinventaarioiden ohjeistus tarjoaa keinoja hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen sementin valmistuksessa, mutta ei ota huomioon karbonisaation aikana imeytyvää hiilidioksidia. Tutkimuksen johtavan tutkijan, professori Dabo Guanin mukaan olemassa olevat rakenteet ovat suuri ja unohdettu hiilinielu, joka pitäisi huomioida päästöinventaarioissa ja hiilidioksidia koskevissa laskelmissa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä tulisi sementin päästöjen vähentämisen sijaan priorisoida fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämistä, koska sementin valmistuksessa syntyy myös hiilinielu.

Juttu tutkimuksesta Nature Geoscience -julkaisussa

Tiivistelmä tutkimuksesta ja sen tuloksista

Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni, todetaan norjalaistutkimuksessa

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Kivi kiertää

Kiertotalous tarkoittaa hyvi…

Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä. Lue lisää

Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelu ja toteutus

Elinkaaren hiilijalanjälki soveltuu rakentamisen ympäristötehokkuuden mittariksi, koska sen avulla rakentamis- ja käyttövaihetta voidaa…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämp…

Tulevaisuuden kivirakennus on vähäpäästöisempi

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen suoria hiilidioksidipäästöjään. Tehokkaita päästö…

Kivirakentamisen ympäristopas

Rakennettu ympäristö on kokonaisuus, johon kuuluvat esimerkiksi uudet ja vanhat talot, tiet, sillat, radat, lentokentät ja puistot. Suome…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen mukaan nykykaupungit ovat merkittävä, laskelmissa laiminlyöty hiilinielu. Rakentamisessa käytety…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…