Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen mukaan nykykaupungit ovat merkittävä, laskelmissa laiminlyöty hiilinielu. Rakentamisessa käytetyn betonin karbonatisoitumisen ansiosta suuri osa sementin valmistuksessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä kompensoituu materiaalin elinkaaren aikana.

Karbonatisoituminen on kemiallinen reaktio, jossa osa hiilidioksidista palautuu takaisin sementin rakenteeseen sen käytön ja erityisesti kierrätysvaiheen aikana sementin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa. Kyseessä on hidas prosessi, joka on pysyvä osa sementistä valmistettujen materiaalien elinkaarta.

Ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa on aiemmin pidetty selvänä, että sementtiteollisuus on yksi pahimmista ilmakehän hiilidioksidin lähteistä. Arvovaltaisessa Nature Geoscience -lehdessä julkaistu Englannin Itä-Anglian yliopistossa tehty tutkimus esittää asiasta lähes päinvastaisen tulkinnan, jonka mukaan maailman olemassa olevat betonirakenteet sitovat vuodessa miljardi tonnia ilmakehän hiilidioksidia.

Vuosina 1930-2013 betoni on sitonut hiilidioksidia yhteensä 4,5 gigatonnia. Arviolta vajaa puolet betonin valmistuksessa vapautuvista hiilidioksidipäästöistä tasoittuu hiilinielun kautta. Tulevaisuudessa karbonisaatio kiihtyy, sillä betonirakennusten ja infrastruktuurin määrä kasvaa ja olemassa oleva kanta vanhenee purettavaksi kierrätykseen. Murskaus paljastaa betonirakenteen sisäosista pintoja, joilla karbonisaatio on erityisen tehokasta.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n päästöinventaarioiden ohjeistus tarjoaa keinoja hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen sementin valmistuksessa, mutta ei ota huomioon karbonisaation aikana imeytyvää hiilidioksidia. Tutkimuksen johtavan tutkijan, professori Dabo Guanin mukaan olemassa olevat rakenteet ovat suuri ja unohdettu hiilinielu, joka pitäisi huomioida päästöinventaarioissa ja hiilidioksidia koskevissa laskelmissa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä tulisi sementin päästöjen vähentämisen sijaan priorisoida fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämistä, koska sementin valmistuksessa syntyy myös hiilinielu.

Juttu tutkimuksesta Nature Geoscience -julkaisussa

Tiivistelmä tutkimuksesta ja sen tuloksista

Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni, todetaan norjalaistutkimuksessa

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Betoni ja ympäristö

Rakentajain kalenterissa 2015 julkaistussa Betoni ja ympäristö -artikkelissa käsitellään betoniin ja betonisiin rakennuksiin liittyviä ympäristönäkökohtia ympäristökuormien eli aiheutettujen päästöjen ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta.

Kivi kiertää

Kiertotaloudessa on tavoitteena että materiaalit ja arvo kiertävät. Tässä tärkeään rooliin nousee uusiutumattomien materiaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään.

Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä. Selvitys avaa rakennusmateriaalien ja lämmitysratkaisujen merkitystä osana rakentamisen kokonaisuutta.

Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelu ja toteutus

Tutkimusraportti tarjoaa ymmärrettävää, objektiivista ja numeerista ympäristötietoa betonirakennuksia suunnitteleville, rakennuttaville ja urakoiville.

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa ja tasoittaa lämpötilanvaihtelua. Ominaisuus vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen.

Tulevaisuuden kivirakennus on vähäpäästöisempi

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen suoria hiilidioksidipäästöjään. Tehokkaita päästöjenvähennyskeinoja ovat olleet muun muassa energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö, kalkkia korvaavat klinkkerimateriaalit sekä hiilen tehokkaampi talteenotto.

Kivirakentamisen ympäristopas

Rakentaessa etsitään kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja. Oikeat materiaalivalinnat rakennusvaiheessa voivat vähentää rakennuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren mittakaavassa.

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Tutkimuksen mukaan nykykaupungit ovat merkittävä, laskelmissa laiminlyöty hiilinielu. Betonin karbonatisoitumisen ansiosta suuri osa sementin valmistuksessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä kompensoituu materiaalin elinkaaren aikana.

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Maankäyttö- ja rakennusasetus täsmentää rakentaessa huomioonotettavat ekologiset näkökohdat. Asetus korostaa kestävää kokonaisuutta, käytönajan vaikutuksia sekä korjattavuutta ja vaihdettavuutta.