Tulevaisuuden kivirakennus on vähäpäästöisempi

Suomalaisen sementin valmistus on tehnyt melkoisen loikan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Sen on mahdollistanut sementin valmistusprosessi, jossa voidaan hyödyntää niin masuunikuonaa kuin monia muita jätelajikkeita.

Ensimmäiset suomalaiset kivirakennukset rakennettiin jo 1300-luvulla. Muuratut julkisivut ovat edelleen Helsingin kantakaupungin yksi ominaispiirre, ja tiilen käyttö on 2010-luvun lopulla Suomessa monimuotoisempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Milloin rakennus saavuttaa esteettisen lakipisteensä? Tapahtuuko se silloin, kun rakennustelineet on purettu ja urakka päättynyt? Vai onko rakennus esteettisesti kypsynyt vasta, kun se on päässyt elinkaarensa loppupäähän tai sittenkin jo käyttöikänsä aikana?

Laudat ja lankut eivät tule puutavaraliikkeestä, vaan niiden aikaansaamiseksi metsästä on otettava melkoisesti muutakin biomassaa. Se taas muodostaa todellisuudessa merkittävän päästölähteen. Paljon suuremman kuin esimerkiksi sementin valmistus.

Noin 10 vuotta sitten Lahden Puu-Paavolaan nousi puisia kerrostaloja. Nyt kerrotaan, että niiden huolto on osoittautunut odotettua edullisemmaksi. Nän kertoo Lahden seudun kehitysyhtiön Ladecin laatima kooste Puukerrostalot ja cleantech-seminaarisarjan annista.

Suomen betonipäästöt ovat usein mediassa esillä, mutta suomalainen betonitoimiala on ottanut päästövähennykset tosissaan. Suomessa betonivalmistuksen osuus CO2-päästöistä on vuosittain vain 1,6 %. Vuonna 2050 ne ovat nolla, uskoo Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja ja Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja Mikko Isotalo.

Ratkaisu sisäilmaongelmiin löytyy monen eri mutkan kautta. Kun rakentamisessa noudatetaan määräyksiä ja ohjeita, saadaan kaikilla rakennusmateriaaleilla aikaiseksi hyvän sisäilman koteja, toimistoja ja tuotanto- tai liiketiloja. Kivirakentajat saavat kiitosta siitä, että uusiin innovaatioihin on alalla panostettu paljon.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat johtuvat virheistä ja puutteellisuuksista rakentamis- ja käyttöaikana. Silti kosteusvaurioihin suhtaudutaan usein ikään kuin ylhäältä annettuina, ihmettelee sisäilman mikrobeja pitkään tutkinut emeritaprofessori Aino Nevalainen.

Puistokansi Bryga Helsingin Kalasatamassa on valittu Vuoden 2019 Ympäristörakenteeksi. Kauppakeskus REDIn katolla ja rakentuvan tornitalokokonaisuuden yhteydessä sijaitseva yleisölle avoin puisto on Suomen oloissa uutta, tulevaisuuteen katsovaa kaupunkirakentamista.