Puheenvuoroja kestävästä rakentamisesta
Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen suoria hiilidioksidipäästöjään. Tehokkaita päästöjenvähennyskeinoja ovat olleet muun muassa energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö, kalkkia korvaavat klinkkerimateriaalit sekä hiilen tehokkaampi talteenotto.
Artikkeli | Kai Tarkka 12.11.2018
Vuoteen 2050 mennessä pystytään perinteisillä tekniikoilla vähentämään sementtiteollisuuden päästöjä noin 32 prosenttia. Viiden rinnakkaisen tutkimusalueen avulla saavutettavalla läpimurrolla päästövähennys on tarkoitus saada nousemaan 80 prosenttiin.
Tutustu Cembureaun (European Cement Association) sivuilla tiekarttaan, jossa kerrotaan, kuinka kiviteollisuus vähentää nyt ja tulevaisuudessa päästöjään uuden teknologian avulla.
Tammikuussa 2016 käyttöön otetun Muhoksen uuden yläkoulun ja liikuntasalin rakennushankkeessa mattoasennukset oli alkuperäisissä suunnitelmissa esitetty tehtäväksi suoraan betonin päälle. Se ei kuulostanut hyvältä!
Rakentamista koskevat päätökset on valmisteltava huolellisesti vuoropuhelussa ja vapaana ahtaista ideologisista kahleista.
Rakentamisen ratkaisut ovat parhaillaan keskellä isoa muutosta. Tosiasia on myös ilmastonmuutos, jota ei pysäytetä nopeillakaan toimilla hetkessä.
Toivottavasti vaalien jälkeen keskustelu Malmin lentokentän alueen rakentamisesta rauhoittuu ja nojautuu jälleen faktoihin.
Ilmastonmuutoksen hillinnässä syntipukin viitta sopii huonosti betoniteollisuuden harteille, kun faktoja tarkastellaan.
Harkkorakentaminen on vapaa muodoista ja elementtitoimitusten aikatauluista. Siinä on myös hieno käsityön leima. Silti harkoilla voidaan tehdä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Vaalien läheisyydestä huolimatta virkamiestyö ministeriöissä pyörii ennallaan. Maan hallituksen erotessaan muututtua toimitusministeriöksi ei päätöksentekotasolla voida enää edetä poliittista harkintaa edellyttävissä asioissa. Ministeriöiden sisällä on selvästi parempi ”työrauha”.
Rakennusaineena tiili vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on ollut luonnon tuote jo aikojen alusta. Mutta hyvää tuotetta ei ikä paina: tiili on aina edukseen moninaisessa rakentamisessa.
Mitä yhteistä on kivirakentamisella ja suomalaisten juomasuosikki lonkerolla? Paljonkin, jos kysytään viime kesän 2018 Flow-festivaalien kävijöiltä.
Usein puhutaan rakennusten pitkistä elinkaarista. Se on ymmärrettävää, sillä kestäväthän esimerkiksi kivirakennukset vuosisadan, jopa useamman vuosisadan matkan. Pitkiin elinkaariin liittyvät myös rakentamisen valintojen hyvin pitkät vaikutusajat. Ympäristöön, asumiseen tai vaikkapa talouskasvuun vaikuttaa pysyvästi se, miten ja mihin rakennamme.
Keskusteltaessa ilmastonmuutoksen hillinnästä, rakentamisen materiaaleista ja sääntelystä, on tärkeä ennen seuraavan vaalikauden alkua ja uutta hallitusohjelmaa tarkastella faktapohjaisesti tätä ”ilmastoyhtälöä”.
Kosteissa tiloissa tehdään eniten homeongelmia aiheuttavia rakennusvirheitä. Vain oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.
Mikä aiheuttaa kosteus- ja sisäilmaongelmia? Kyse on yksinkertaisuudessaan siitä, että sisätilojen pysyvästi kuiviksi tarkoitettuihin rakenteisiin on päässyt syystä tai toisesta ylimääräistä kosteutta. Syitä kosteusvaurioihin haetaan nykyään myös materiaalivalinnoista, ja ratkaisuja runkomateriaalien vaihtamisesta toiseen.
Koti kaikille -seminaari esitteli arkkitehti ja rakennesuunnittelua.
Noin 10 vuotta sitten Lahden Puu-Paavolaan nousi puisia kerrostaloja. Nyt kerrotaan, että niiden huolto on osoittautunut odotettua edullisemmaksi. Nän kertoo Lahden seudun kehitysyhtiön Ladecin laatima kooste Puukerrostalot ja cleantech-seminaarisarjan annista.
Kivirakentamisessa on pitkäjänteisesti panostettu ympäristövaikutuksiin liittyvään kehitystyöhön.
Hallituksen edistämä lakiesitysten eteenpäinvienti puhututtaa.
Talouden kehitystä ei yritetä lukea teelehdistä, vaikka ennusteiden osumisen perusteella näin voisi joskus ajatella. Todellisuudessa erilaisia talouden ja työmarkkinoiden tunnuslukuja seurataan pitkinä aikasarjoina ja pyritään näin luomaan mahdollisimman luotettava pohja tulevan kehityksen arvioinnille.
Monta kertaa on todettu, että suomalaiseen julkiseen keskusteluun mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Nyt tuo ”totuus” on jo muutaman vuoden kuulunut niin, että vain puusta rakennettu on ekologista. Onneksi alan ammattilaiset eivät ole mielikuvien viemänä. Se nähtiin jälleen Helsingin Jätkäsaaressa.
Kivi on mainio materiaali, koska se ei häviä maapallolta koskaan. Kivi vain muuttaa muotoaan, sillä maapallo on valtava kiven kierrätyskeskus. Miljardeja vuosia jatkunut prosessi on synnyttänyt luonnontuotteen nimeltä kivi. Kivi kasvaa maapallon sisältä ja rapautuu pallon päällä muuttuen soraksi ja saveksi eli materiaaleiksi, joita hyödynnämme muun muassa talojen ja infran rakentamiseen.
Toivottavasti vaalien jälkeen keskustelu Malmin lentokentän alueen rakentamisesta rauhoittuu ja nojautuu jälleen faktoihin.
Tammikuussa 2016 käyttöön otetun Muhoksen uuden yläkoulun ja liikuntasalin rakennushankkeessa mattoasennukset oli alkuperäisissä suunnitelmissa esitetty tehtäväksi suoraan betonin päälle. Se ei kuulostanut hyvältä!
Talo2020-hankkeella oli selvät tavoitteet: saada perheelle terveellinen, energiatehokas ja elinkaarijärkevä koti ja samalla täyttää EU:n vuodeksi 2020 antama tavoite nollaenergia-talosta. Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana oli sisäilmaltaan terveellinen koti.
Harkkorakentaminen on vapaa muodoista ja elementtitoimitusten aikatauluista. Siinä on myös hieno käsityön leima. Silti harkoilla voidaan tehdä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Kivirakentajat kampanjoivat paremman sisäilman puolesta. Hyvä sisäilma ei haise. Meidän tavoitteemme on löytää paremman sisäilman ratkaisuja.
Mitä yhteistä on kivirakentamisella ja suomalaisten juomasuosikki lonkerolla? Paljonkin, jos kysytään viime kesän 2018 Flow-festivaalien kävijöiltä.
Kosteissa tiloissa tehdään eniten homeongelmia aiheuttavia rakennusvirheitä. Vain oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.
Sanotaan, että hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Infograafi on vielä enemmän, kuin hyvä kuva. Se on tarina. Kokosimme oleellisen sisäilmasta uuteen infograafiin.
Lujuusongelmat jakautuvat kahteen erilliseen ryhmään.
Katso videolta, mitkä ovat Kivirakentajien eduskuntavaalitavoitteet. Näitä ajankohtaisia kysymyksiä olisi jokaisen äänestäjän ja ehdokkaan syytä miettiä.
Kivirakenteet varastoivat tehokkaasti lämpöenergiaa itseensä. Katso infograafi.
Terveellisyys ja turvallisuus ovat suunnitteluvaiheesta alkaen olleet kirkkonummelaisen Sepänkannaksen päiväkodin ykkösasiat.
Asumisen tulevaisuus nousi keskeiseksi teemaksi Pientaloteollisuus PTT ry:n syysseminaarissa. Aihetta lähestyttiin monesta eri suunnasta, muun muassa talouden, teknologian ja tutkimuksen näkökulmat huomioiden. Kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaara peräänkuulutti asuinalueiden monimuotoisuuden turvaamista.
Lisää tietoa kivirakentamisesta
