Ajatuksia hallituksen budjettiehdotuksesta ja rakennusalan tilanteesta

On hyvä, että hallitus on huomioinut rakennusalan yritysten ahdingon, mutta moni olisi toivonut näkevänsä elvyttävämpiä toimia ja esimerkiksi korjausrakentamista tukevia päätöksiä. Nykyisessä tilanteessa ne olisivat olleet varsin perusteltuja.

Blogi | Tiina Kaskiaro 3.10.2023

Hallitus sai budjettiriihensä päätökseen. Hiljentyneiden rakennusmarkkinoiden synnyttämä alan yritysten ahdinko huomioitiin, mutta riittävätkö tehdyt päätökset vauhdittamaan asuntorakentamista?

Moni on sitä mieltä, että ei.

Hallituksen päättämiä nopeavaikutteisia toimia ovat erityisryhmien investointiavustukseen ensi vuodelle kohdistuvien säästöjen lieventäminen, uusille asumisoikeuskohteille suunnatun valtion tuen lopettamisen lykkääminen, korkotukilainojen myöntämisen helpottaminen, ARA-kohteiden aloituspäätösten nopeuttaminen ja ASP-korkotukilainan enimmäismäärän korottaminen.

Pidemmällä aikavälillä hallitus aikoo tehdä uudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan rakentamista mm. lupabyrokratiaa purkamalla.

Päätetyt toimet ovat sinällään hyviä, mutta ne tuskin riittävät virvoittamaan asuntorakentamista ja auttamaan yrityksiä, joita suhdanne kurittaa. Rakennusalan heikentynyt tilanne on seurausta muassa kustannustason ja korkojen noususta sekä Ukrainan sodan aiheuttamasta epävarmuudesta, eikä valoa näy lähitulevaisuudessa.

On hyvä, että hallitus on reagoinut tilanteeseen, mutta moni alalla olisi toivonut näkevänsä elvyttävämpiä toimia ja esimerkiksi korjausrakentamista tukevia päätöksiä. Nykyisessä tilanteessa ne olisivat olleet varsin perusteltuja.

Rakennusalan ahdinko koskettaa monia suomalaisia työntekijöitä ja heidän toimeentuloaan. Vaikutukset tuntuvat koko rakentamisen ketjussa, myös tuoteteollisuudessa. Erityisesti pienillä paikkakunnilla yritysten merkitys työllistäjänä ja alueidensa hyvinvoinnin rakentajana on suuri. Tiedossa on, että valtion rahakirstussa ei ole ylimääräistä jaettavaa, mutta kalliiksi yhteiskunnalle tulevat myös seisahtuneet rakennusmarkkinat ja yritysten konkurssit.

Huomionarvoista on sekin, että mikäli tilanne jatkuu pitkään, yritysten mahdollisuudet investoida tuotekehitykseen ja siten myös vähähiilisiin rakentamisen ratkaisuihin heikkenevät. Isossa kuvassa alan ahdingolla on siis vaikutuksia on myös Suomen päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Tästä kokonaisuudesta soisi vielä käytävän keskustelua, ennen kuin eduskunta hyväksyy hallituksen budjettiehdotuksen.