Betonin käyttö pientalorakentamisessa on lisääntynyt huomattavasti viime aikoina. Betoni on erityisen suosittua tällä hetkellä sisätiloissa, kuten lattioissa ja kalusteissa. Kivirakenteiset pientalot ovat kosteusturvallisia, palamattomia ja kestäviä. 

Monenlaisia tunteita herättävät, 1960–70-luvulla rakennetut lähiötalot ovat uuden ajan kynnyksellä. Edessä on joko kokonaisvaltainen remontti tai purku ja uusi rakentaminen. Keskustelu vaihtoehtojen välillä kuumentaa joskus tunteita, vaikka kategorista ”one fits all” -ratkaisua ei ole, eikä tuskin tulekaan. 

Suomalaisen sementin valmistus on tehnyt melkoisen loikan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Sen on mahdollistanut sementin valmistusprosessi, jossa voidaan hyödyntää niin masuunikuonaa kuin monia muita jätelajikkeita.

Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu on palkittu vuoden 2019 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta.

Kivirakentajat on mukana Pientaloteollisuus ry:n ”Järki kotiin” -kampanjassa.

Betoniteollisuus ry osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan CANEMURE eli Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeeseen, jossa se tutkii hiilen sitoutumista betoniin.

Rakennuselementtejä voidaan tulostaa jatkossa 3D-tekniikalla. 

Laudat ja lankut eivät tule puutavaraliikkeestä, vaan niiden aikaansaamiseksi metsästä on otettava melkoisesti muutakin biomassaa. Se taas muodostaa todellisuudessa merkittävän päästölähteen. Paljon suuremman kuin esimerkiksi sementin valmistus.

Politiikkaa ja poliitikkoja arvioidaan usein sitä tosiasiaa vasten, että he ovat ensisijaisesti työstään vastuussa omille äänestäjilleen. Yhteiskunnan kokonaisetua peilataan aina konkreettisiin, omaan vaalipiiriin kohdistuviin työllisyys-, talous- tai vaikkapa palvelujen saatavuutta koskeviin vaikutuksiin.