Rakennusala ryhtyi tositoimiin vähähiilisen rakentamisen suhteen vasta muutama vuosi sitten, ainakin päätellen vähähiilisiin rakennustuotteisiin kohdistuvasta kysynnästä. Äkisti virinnyt kysyntä sai myös betoniteollisuuden liikekannalle vähähiilisyyden suhteen.
Vähähiilinen betonirakentaminen perustuu vähähiiliseen sementtiin, jossa merkittävä osa klinkkeristä on korvattu pienipäästöisellä masuunikuonalla. Masuunikuonaan perustuva vähähiilisyys on turvallinen ratkaisu, koska kuonaa on käytetty betonissa jo vuosikymmeniä. Tekniikka on siis koeteltua, vähähiilisten betonien käyttäytyminen ja ominaisuudet tunnetaan hyvin, eikä materiaaliin liity tuntemattomia ”uutuusriskejä”.
Vähähiilisten sideaineiden käyttöönoton myötä teollisuus on tuonut ripeään tahtiin markkinoille koko joukon vähähiilisiä betonirakentamisen tuotteita, alkaen ontelolaatoista ja muista elementeistä ja päätyen päällystekiviin, ja kaikkea siltä väliltä. Toki vähähiilinen valmisbetoni on ollut markkinoilla jo yli 10 vuoden ajan.
Vähähiiliset betonielementit ovat rakentajalle selkeä ratkaisu, sillä kovettuneena toimitettavat betonituotteet ovat muilta ominaisuuksiltaan täysin perinteisiä tuotteita vastaavia. Vähähiilisellä valmisbetonilla valavan urakoitsijan tulee sen sijaan tiedostaa betonin hitaampi lujuudenkehitys, etenkin viileässä. Vähähiiliset työmaavalut tulee suunnitella tarkasti ja rakentamisessa tulee varautua valujen suojaamiseen ja mahdollisesti myös lämmittämiseen.
Masuunikuona on kuitenkin vain välivaiheen ratkaisu. Teräksen valmistuksen muuttuessa vähähiiliseksi 2030-luvulta alkaen valmistusprosessi tuskin enää tuottaa sementin seosaineeksi soveltuvaa kuonaa. Tästä ei kuitenkaan muodostu ongelmaa, sillä on nähtävissä, että sementtiteollisuus siirtyy kuonan käytöstä sujuvasti hiilidioksidin talteenottoon. Tämän myötä tavanomainen portland-sementti voidaan valmistaa hyvin vähäpäästöisesti.
Hiilidioksidin talteenotto on tunnettua tekniikkaa, mutta se edellyttää suuria investointeja. Norja on jo tässä liikkeellä. Oslon lähellä sijaitsevalla sementtitehtaalla ollaan ottamassa käyttöön hiilidioksidin talteenottoa. Tarkoitus on, että hiilidioksidi varastoidaan tyhjennettyihin öljytaskuihin. Meillä Suomessa tällaista varastointimahdollisuutta ei ole. Hiilidioksidi tultaneen sen sijaan valjastamaan vihreän energian ”kantoaineeksi”.
Suomen tuulivoimakapasiteetin kasvaessa vuosikymmenen loppuun noin 20.000 MW:iin meillä tulee olemaan tuulisina aikoina useita tuhansia megawatteja ”ylimääräistä” vihreää sähköä, jolle on löydettävä käyttöä. Muun muassa tästä syystä energiayhtiö St1 suunnittelee laitosta, jossa Lappeenrannan sementtitehtaan hiilidioksidia käytetään metanolin valmistamiseen. Metanoli soveltuu huomattavasti sähköä tai vetyä yksinkertaisemmin tulevaisuuden vähäpäästöiseksi energianlähteeksi muun muassa raskaassa ja lentoliikenteessä. Niinpä sementtiteollisuus tulee jatkossa olemaan myös merkittävä osa vihreää energiajärjestelmää.
Kirjoitus on julkaistu myös Rakennnuslehdessä 4.11.2022.
