Betonirakennusten pitkä elinkaari sekä tuoteteollisuuden aktiivinen, tuloksellinen työ päästöjen leikkaamiseksi ovat jo monelle tuttua asiaa. Yleisesti ymmärretään myös, että vihreä energia perustuu pitkälti betonirakentamiseen – ilman sitä ei synny yhtäkään uutta tuulivoimalaa. Vähemmän tunnettu on sen sijaan betonirakennusten rooli hiilinieluna, vaikka kyseessä on ilmastonäkökulmasta erittäin merkittävä seikka.
Betonirakennukset sitovat itseensä pysyvästi hiilidioksidia siltä osin kuin ne ovat kosketuksissa ilmaan. Tämä johtuu betonin karbonatisoitumisesta: ilmiöstä, jossa sementin valmistuksen yhteydessä kalkkikivestä vapautunutta hiilidioksidia sitoutuu ilmasta takaisin betonipintoihin. Ilmiö itsessään on tunnettu jo kauan, mutta sitä ei ole osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä.
Rakennusalan markkinoiden tutkimusyritys Forecon oy toteutti osana Betoniteollisuus ry:n Co₂ncrete Solution -projektia koko Suomen betonirakenteet kattaneen analyysin, johon pohjautuvien laskelmien perusteella Suomen nykyiseen betonirakennuskantaan on sitoutunut kokonaiset 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Vuodessa sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan kaikkiaan noin kymmenen prosenttia.
Edellä mainitut lukemat ovat suuria. Betonia on Suomen rakennuskannassa todella paljon, ja näin ollen betonirakennusten kyvyllä sitoa hiilidioksidia on todella merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Laskennassa ei ole vielä tässä vaiheessa huomioitu kierrätysbetonin osuutta, mutta se vaikuttanee kokonaisuuteen huomattavasti: betoni nimittäin varastoi sitomansa hiilidioksidin pysyvästi, ja kun se rakennuksen purkamisen jälkeen murskataan uutta käyttöä varten, karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa, jolloin hiilidioksidin sitoutuminen nopeutuu merkittävästi.
Co₂ncrete Solution -projekti jatkuu, ja tulevaisuudessa on odotettavissa lisää tietoa siitä, kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla ja millaisilla kierrätystavoilla voidaan maksimoida betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä. Ilmastotyön näkökulmasta tässä piilee valtava potentiaali.
Kun katsotaan rakentamisen kokonaisuutta edellä mainittujen seikkojen valossa, voidaan todeta, että käsitys betonista ”ilmastopahiksena” on pahasti vanhentunut ja epätosi. Todellisuudessa betonilla on tärkeä rooli osana ilmastoratkaisua, ja siitä rakentuvat myös tulevaisuuden vähähiiliset kaupungit.
Kirjoittaja Tommi Kekkonen on Co2ncrete Solution -hankkeen projektipäällikkö.
