Voidaanko sementistä tehdä hiilineutraalia? Tämä rakennusteollisuuden ammattilaisten huulilla jo vuosien ajan pyörinyt kysymys oli lähtökohtana Betonipäivässä vierailleen Vetle Hougin esityksessä, jossa pureuduttiin norjalaiseen Brevik CCS -projektiin. Lyhenne CCS on peräisin sanoista carbon capture and storage: uraauurtavan projektin keskiössä ovat siis hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Perinteisiä keinoja rakentamisen päästöjen vähentämiseen ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden ja materiaalien käyttö. Näitä onkin toimialalla hyödynnetty jo pitkään kasvavassa määrin. Kolmas keskeinen, mutta vielä vähemmän tunnettu keino on hiilidioksidin talteenotto, ja siihen liittyviin teknologioihin Brevik CCS -projekti osana Norjan parlamentin Longship-hanketta keskittyy. Kuten Houg esityksessään kertoi, vuonna 2005 alkunsa saanut, useita tutkimus- ja testivaiheita läpikäynyt projekti on nyt edennyt loppusuoralle: Brevikin sementtitehtaan yhteyteen valmistuvan demolaitoksen asennustyöt ovat käynnissä, ja toiminnan on määrä käynnistyä vuonna 2024. Kyseessä on todella merkittävä askel koko toimialalle, sillä Brevik tulee olemaan maailman ensimmäinen sementtitehdas, jonka yhteydessä toimii CCS-laitos. Siellä tullaan keräämään vuosittain 400.000 tonnia hiilidioksidia, joka sen jälkeen kuljetetaan ja säilötään Pohjanmereen.
Eikä kehitys suinkaan pääty tähän. Pelkästään Heidelberg Materialsin tavoitteena on eri puolilla maailmaa käynnissä olevien projektien kautta kerätä ja säilöä vuonna 2030 yhteensä 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Brevik CCS -projektin koetusta tärkeydestä kertoo, että Norjan valtio on investoinut siihen merkittävästi, jopa 75 prosenttia sen kokonaiskustannuksista. Tällaiset esimerkit toivottavasti näyttävät suuntaa myös muille valtioille ja kannustavat panostamaan kehittyviin teknologioihin, jotka ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Myös Suomen näkökulmasta Norjan hanke on äärimmäisen mielenkiintoinen, joskin meidän oloissamme hiilidioksidin talteenoton ohella olennaista olisi panostaa sen hyödyntämiseen, ei niinkään varastointiin. Pohjanmeren pohjan kaltaista paikkaa suuren mittakaavan varastoinnille kun ei Suomesta aivan helposti löydy, mutta potentiaalisia käyttökohteita talteenotetun hiilidioksidin hyödyntämiselle on varmasti löydettävissä.
Betonipäivän yleisö esitti Hougille kysymyksiä muun muassa tehtaiden yhteyteen rakennettavien laitosten mittakaavasta, kuluista, hiilidioksidivarastojen koon riittävyydestä ja mahdollisista vuoto-ongelmista. Käyty keskustelu osoitti, että kiinnostusta aiheen ympärillä riittää.
Kaiken kaikkiaan Hougin esitys antoi rohkaisevan ja inspiroivan katsauksen kehitykseen, jota ympäristöystävällisempien rakennusmateriaalien alalla kiihtyvällä vauhdilla tapahtuu. Sen perusteella vastaus alun kysymykseen on myönteinen: näyttää siltä, että hiilineutraali sementti todellakin on vain ajan kysymys.
Lisätietoa hankkeesta: https://www.brevikccs.com/en
