Kiertotalous on pidempään esiintynyt päättäjien, tutkijoiden ja muidenkin puheissa. Suomen puheenjohtajuus Euroopan unionissa näyttäisi antavan tälle trendille ilahduttavasti lisää vauhtia.
Ympäristöministerien epävirallinen kokous heinäkuun alussa Helsingissä keskittyi teemaan. Samalla julkaistiin pari tiivistä taustadokumenttia, jotka suppeudestaan huolimatta rohkaisevat. Kiertotalouden edistämisestä ollaan nähtävästi laajasti samaa mieltä.
Suomalaisessa kivirakentamisessa tätä mieltä ollaan oltu jo pidempään. Kivirakentajat ovat olleet aloitteellisia ja edelläkävijöitä kiertotalouden rakentamisessa. Ala on tehnyt jo yli parikymmentä vuotta töitä kierrätyksen lisäämiseksi.
Hyvä arvio on, että yli 80 % kiviaineksesta kierrätetään. Kierrätysaste peittoaa näin esimerkiksi paperinkierrätyksen, mikä tulee monelle yllätyksenä. Rakentamisen kiviaineksen kierrättämisen kehittäminen edelleen kytkeytyy jätelainsäädäntöön. Kierrätystä ja uusiokäyttöä on tuettava lainsäädännössä.
Jäte nimittäin todella on väärä termi materiaalille, jonka käyttöä on tehostettu siten, että raaka-aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Kiertotalous on tavallaan jätteeseen pohjaavan ajattelu vastakohta, malli jossa materiaalin hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu.
On selvää, että vaadittaessa jatkuvasti resurssitehokkaampaa toimintaa ja luonnon kantokyvyn entistä paremmin huomioivia ratkaisuja, kiertotalous on esimerkiksi kotimaista biotalousbuumia huomattavasti kiinnostavampi mahdollisuus.
Kivirakentajilla on tähän työhön edellä kuvatulla tavalla paljon annettavaa. Euroopan kestävälle kasvulle on järkevää hakea vauhtia kiertotaloudesta. Me olemme yhteisessä työssä mukana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta huomattavasti pidemmällä näköalalla.
