Työ on organisoitu ilmiöihin ja konkreettisempiin alapöytiin. Rakentaminen on monialaisena ilmiönä läpileikkaava teema. Ainakin hiilineutraaliutta, elinvoimaa, asuntopolitiikkaa, työmarkkinoita, veroja ja osaamista kokevissa ryhmissä olisi mahdollista keskustella kestävästä rakentamisesta muun kehityksen vauhdittajana.
Todennäköistä on, että Sanna Marinin (sd) vetämässä hiilineutraalia Suomea rakentavassa työryhmässä mietitään asiaa vahvasti myös rakentamisen näkökulmasta. Nyt onkin työryhmällä näytönpaikka: sen ei pidä tehdä vanhastaan ”helppoja” valintoja, vaan punnittuja ja kokonaisvaltaisesti tarkasteltuja ratkaisuja. Esimerkki: pelkkä pienemmästä rakentamisen aikaisesta (ei siis koko elinkaaren) hiilijalanjäljestä palkitseminen johtaa pahimmillaan siihen, että kaikki laadultaan rakentamismääräysten minimivaatimukset ylittävä ja erilaista lisäarvoa elinkaarilaatuun tuova rakentaminen muuttuisi epämielekkääksi toteuttaa.
Rakentamisen kohdalla esimerkiksi ei tulisi tehdä voimakkaasti materiaalivalintoja ohjaavia päätöksiä, vaan asettaa tavoitteet päästöjen ja ilmaston näkökulmasta, ja sen jälkeen antaa myös toimialan kyvyn innovaatioihin näkyä erilaisina ratkaisuina samaan ongelmaan. Reilu kilpailu laadukkaan sääntelyn kehystämänä tuottaa parhaat tulokset.
Säätytalon neuvotteluihin lähteekin ympäri Suomea tuhansia suomalaisia työllistäviltä kivirakentajilta selkeät terveiset: kilpailua pitää suosia, ei sen suitsimista! Toimialan miljardin euron liikevaihto ja useisiin tuhansiin nouseva suora työllisyysvaikutus on tärkeä muistaa, kun rakentamisen materiaaleja käsitellään muun muassa osana ilmastotalkoita.
