Vuoden ympäristörakenne -kilpailu järjestettiin nyt 30. kerran. Neljän finalistin joukosta voittajaksi nousi Helsingin Hyväntoivonpuisto. Palkinnot jaettiin tänään webinaarissa, jossa finalistit kertoivat maisema-arkkitehtuurisesti kiinnostavien kohteiden suunnittelusta ja toteutuksesta.
Hyväntoivonpuisto yhdistää Helsingin Jätkäsaaressa
Maisema-arkkitehti Outi Palosaari VSU Maisema-arkkitehdit Oy:stä ja Helsingin kaupunkiympäristötoimialan projektijohtaja Petra Rantalainen toteavat voiton tuntuvan mahtavalta. Hyväntoivonpuiston palkitseminen kertoo heidän mielestään siitä, että kokonaisuutta arvostetaan suunnittelusta ja rakentamisesta kunnossapitoon asti. Paras palkinto on kuitenkin se, että asukkaat ovat ottaneet paikan omakseen.
— Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuun liittyvän julkisuuden kautta voidaan hoksauttaa niin viranomaisia, päättäjiä kuin kaupunkeja ja kuntiakin huomaamaan ympäristörakentamisen tärkeyden. Samalla tuodaan esiin maisemalähtöistä maankäyttö- ja vihersuunnittelua, Palosaari toteaa.
Rantalainen kertoo, että Helsinki panostaa paljon rakennettaviin ja peruskorjattaviin puistoihin. Varsinkin aluerakentamisalueiden puistot on tehty kovaa käyttöä ajatellen.
Vuoden ympäristörakenne -kilpailulla on pitkät perinteet
Tilaisuudessa käytiin läpi myös Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun 30-vuotista historiaa ja muisteltiin muun muassa puutarhaneuvos Seppo Närhin kanssa edellisvuosien voittajia. Närhen mukaansa eri vuosikymmenten voittajakohteet ilmentävät hyvin aikakauttaan. Ehdokaskohteet ja voittaja kertovat ympäristörakentamisen kehityksestä. Närhi näkee Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tulevaisuuden valoisana ja vetovoimaisena.
Muut finaaliin nousseet kohteet:
Persoonallinen Vantaan Åvikin rantapuisto
Vantaan kaupungin puistosuunnittelupäällikkö Heidi Burjam ja Ramboll Finland Oy:n maisema-arkkitehti Hanna Keskinen toteavat, että kilpailuun osallistumalla voi kertoa, mitä kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa tapahtuu.
— Molemmat Vantaan finalistikohteet osoittavat, kuinka tärkeää tasokas ympäristörakentaminen on asukkaille, Heidi Burjam sanoo.
Hanna Keskinen toteaa, että Åvikissa on onnistuttu erityisesti toiminnallisuudessa ja siinä, miten leikkipuisto on saatu sijoitettua ympäristöönsä. Asukkailta saatu palaute puiston toimivuudesta on ollut positiivista.
Kestävää rakentamista Vantaan Ankkapuistossa
FCG:n maisema-arkkitehti Taina Tuominen sanoo Vantaan toista finalistikohdetta, Ankkapuistoa, pitkäjänteisen työn tulokseksi. Toteutuksessa on erityisesti otettu huomioon kestävän ympäristörakentamisen mahdollisuudet ja lähdetty rohkeasti kokeilemaan kierrätysmateriaalien käyttöä muun muassa maaston muotoilussa.
Tuomisen mukaan hankkeessa on tuotu esiin maisemapuiston olemassa olevia hienoja puitteita, kuten veden läheisyyttä ja kallioisia rinteitä. Asukkaat ovat ottaneet haltuun kunnostetun alueen.
Suosittu Sipoonlahden yhtenäiskoulun piha
Nomaji maisema-arkkitehtien Mari Ariluoma kertoo, että toimisto halusi ilmoittaa Sipoonlahden koulun pihan Vuoden ympäristörakenne -kilpailuun, koska pihasta suunniteltiin ja toteutettiin poikkeuksellisen monipuolinen puistomainen oppimisympäristö ja vapaa-ajanviettopaikka.
— On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka suosittu pihasta on tullut lähialueen asukkaille myös iltaisin ja viikonloppuisin, hän huomauttaa.
Uusi kilpailu käyntiin
Tilaisuudessa käynnistettiin Vuoden Ympäristörakenne 2021 -kilpailu. Kilpailun sääntöjä on päivitetty, ja jatkossa yhtenä valintakriteerinä on myös kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli.
Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää korkeatasoisten ympäristökokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Kohteissa arvostetaan uusien ratkaisumallien, käyttökohteiden ja sovellutusten kehittämistä sekä kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin (KESY) toteutumista.
Lisätietoja:
Sini Laine, KIVI ry
sini.laine@kivi.info
050 330 1630
Tiina Kaskiaro, Rakennustuoteteollisuus RTT ry
tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi
050 466 0297
Jyri Uimonen, Puutarhaliitto ry
jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi
040 827 4833
