Jätteestä uusiotuotteeksi – markkinoilla odotetaan jo EEJ-betonimursketta, mutta uuden asetuksen soveltamisessa on haasteita

Syyskuussa voimaan tulleen asetuksen myötä osa jätteeksi luokitellusta betonimurskeesta ei ole enää jätettä. Asetuksesta on kuitenkin matkaa toimivaan käytäntöön, eivätkä yritykset ole vielä päässeet toimittamaan asiakkailleen EEJ-betonimursketta.

Blogi | Jussi Mattila 30.9.2022

Syyskuun 1. päivänä 2022 astui voimaan valtioneuvoston hyväksymä asetus (466/2022), jonka myötä osa jätteeksi luokitellusta betonimurskeesta pääsee eroon jätestatuksesta. Asetuksen tarkoituksena on edistää betonijätteen jalostamista ja lisätä sen käyttömahdollisuuksia. Niin betonituotteita valmistavien yritysten kuin kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta uudistus on järkevä ja odotettu, mutta kokonaisuus ei ole aivan yksinkertainen. Näyttääkin siltä, että asetuksesta on vielä matkaa toimivaan käytäntöön.

Tarkoituksena on, että määritelmän mukaista ”ei enää jätettä -betonimursketta” eli EEJ-betonimursketta voitaisiin jatkossa käyttää kuten mitä tahansa vastaavaa luonnonkiviainesta maarakentamisessa tai betonikiviaineksena. Seula on kuitenkin tiukka, eikä kaikkea betonimursketta suinkaan asetuksen myötä vapauteta jätestatuksesta. Esimerkiksi purkutyömailla valmistettava murske on jatkossakin jätettä. Asetus sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista, betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoituskohtaisista laatuvaatimuksista. Ympäristöriskien estämiseksi betonimurskeen haitta-aineille asetetaan tarkat raja-arvot ja raaka-aineen laadunvalvontavelvoitteet, ja hyvä niin.

Vaikka asetus on ollut voimassa syyskuun alusta saakka, eivät yritykset ole vielä päässeet toimittamaan asiakkailleen EEJ-betonimursketta. Prosessien sakkaaminen liittyy epäselvyyksiin asetuksen käytännön soveltamisessa. Hiljattain julkaistua, asetusta selventämään tarkoitettua soveltamisohjetta on kritisoitu kiireessä valmistelluksi, ja sen myötä laadunvalvonnasta ja sertifiointien myöntämisestä vastaavan kolmannen osapuolen tehtäviin on tullut vaatimuksia, joita asetuksessa ei alun perin ollut. Rakennusteollisuutta ei ole soveltamisohjeen valmisteluvaiheessa kuultu.

Selviteltävää siis vielä riittää, ennen kuin valmistajille voidaan sertifiointeja myöntää ja nämä pääsevät toimittamaan tuotteita asiakkailleen. Myös valvontaviranomaisilla, joiden tulee merkitä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään EEJ-betonimurskeen tuottajat, on tällä hetkellä epäselvyyksiä asetuksen tulkinnasta ja siten toimijoiden tasapuolinen kohtelu eri puolilla Suomea saattaa vaarantua. Tärkeää on, että tilannetta seurataan ja soveltamisohjetta aktiivisesti päivitetään sitä mukaa kun haasteita ilmenee, jotta toiminnan laatua saadaan ohjattua oikeaan suuntaan. Yrityksillä on halu ja valmius saada toimitettua betonimursketta sitä kyseleville asiakkaille, ja niitä tulee tässä tukea. Asiakkaiden taholla tuotteita jo kovasti odotetaan.

Toivoa sopii, että alkukankeudesta huolimatta asiat saadaan rullaamaan ja EEJ-betonimurske löytää laajalti paikkansa markkinoilta. Materiaalien tarpeettoman jätteeksi luokittelun päättyminen ja kokonaisuuteen liittyvän hallinnollisen menettelyn sujuvoittaminen on tärkeää niin yrityksille kuin niiden asiakkaille, ja viime kädessä koko yhteiskunta hyötyy resurssien entistä järkevämmästä käytöstä.