Vaasan höyrymylly valmistui 1924 ja se on ollut Oulussa Toppilansalmen satamamiljöön symboli. Sen tiiliset päädyt muistuttavat vanhasta vilkkaasta satamasta ja myllyn toiminnasta, vaikka rakennuksesta on tehty nykyaikainen asuinkerrostalo.
As Oy Toppilan Punainen Mylly valmistui 2018 ja sen toteuttajille oululaiselle Rakennusteholle, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy:lle, Insinööritoimisto Putkonen Oy:lle sekä Pohjois-Pohjanmaan museolle on myönnetty tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinto.
Kierrätetty tiili on kiertotaloutta parhaimmillaan
Rakennuksen itäpuolen pääty toteutettiin vanhoista tiilistä uudelleen muuraamalla.
– Tiilet ovat säilyneet pääosin hyvin, mutta laastin vetolujuus oli nolla. Sellaisia seinärakenteita ei ollut mitään mahdollisuuksia käyttää uudelleen, kertoo Rakennustehon toimitusjohtaja Jaakko Moilanen.
Tiilirakenteet purettiin ja hyväkuntoisia tiiliä puhdistettiin käsin 32 000 kappaletta uudelleen muurattaviksi. Lähes satavuotiaiden tiilien tekninen kunto oli uusia vastaava. Päätymuurin paksuus on normaalia julkisivumuurausta massiivisempi, joten sen sidonta runkoon on toteutettu tavanomaista tiilisidettä vahvemmilla ja harvemmilla sidonnoilla.
– Uudelleen käytetyt tiilet olivat hyvässä kunnossa eli rakenne kyllä kestää yhtä hyvin kuin uusista tiilistäkin muurattu. Tiilien uusiokäyttö säästi huomattavasti jätekustannuksissa ja on kiertotaloutta parhaimmillaan, Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka sanoo.
Vanhaa ja uutta taitavasti yhteen
Tontilla on kaavamerkintänä sr/ur eli uudisrakennuksen tulee olla ulkoiselta hahmoltaan ja mitoiltaan entistä vastaava. Kaavan mukaan rakennuksen molemmat päädyt olisi pitänyt säilyttää paikoillaan. Toinen päädyistä oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sen pystyssä pysymistä ei voitu varmistaa. Vaikka pääty olisi pidetty entisellä paikallaankin, se olisi pitänyt muurata uudelleen.
Myllyn toinen pääty siis tuettiin ja jätettiin paikalleen. Muuten koko rakennus purettiin. Julkisivuista ja toisesta päädystä otettiin hyväkuntoiset tiilet talteen ja niistä muurattiin toinen pääty uudelleen mallin mukaisesti. Uudisosa on toteutettu vanhojen päätyjen väliin.
Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua, osin rapattua ja osin kierrätettyä tiiltä ja rungon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen.
– Rakennuksen suunnittelijat ja rakentaja ovat onnistuneet paikalla rakentamisen keinoin luomaan lopputuloksen, jossa rakennuksen muotokielessä yhdistyvät omaleimaisella tavalla sekä alueen historia että moderni kerrostalorakentaminen, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.
Vanhan teollisuusrakennuksen hyödyntäminen osana uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria sekä purettujen tiilien hyödyntäminen uusiokäytössä antavat kohteelle erityisen arvon. Vanhaa ja uutta arkkitehtuuria yhdistämällä, niiden ajallisesta erilaisuudesta huolimatta, on As Oy Toppilan Punaisesta Myllystä tullut tyylikäs uusi maamerkki Oulun Toppilansaaren rantamaisemaan.
* * *
Mikä Kestävä Kivitalo –palkinto?
Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta. Tutustu tarkemmin https://www.kivitalo.fi/
Vuoden 2019 palkinnon saivat oululaiset Rakennusteho, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan museo.
As Oy Toppilan Punainen Mylly, Höyrymyllyntie 8, Oulu
Valmistumisvuosi: 2018, vanha alkuperäinen pääty 1924
Runko: paikalla valettu betonirunko
Julkisivu: paikalla muurattu tiili, osin rapattu, osin kierrätetty
Asuntoja: 98 kpl, 21,5–108,0 m2
