Kirkkonummi otti käyttöön terveen talon standardit

Terveellisyys ja turvallisuus ovat suunnitteluvaiheesta alkaen olleet kirkkonummelaisen Sepänkannaksen päiväkodin ykkösasiat.

Artikkeli | Helena Raunio 19.2.2018

Sepänkannaksen päiväkodin pihamaalla on vilskettä. Pienimmät lapset ovat päiväunilla, isommat pihamaalla leikkimässä henkilökunnan kanssa elokuisen iltapäivän auringossa.

105 lapsen päiväkoti Kirkkonummella otettiin käyttöön vuonna 2016. Ryhmiä on yhdestä ikävuodesta aina esikouluikäisiin saakka. Henkilökuntaa noin 1 500 neliön päiväkodissa on parikymmentä.

Sepänkannaksen päiväkoti oli kaikkien osapuolien mielestä onnistunut: laatu, aikataulu sekä taloudelliset tavoitteet toteutuivat.

– Suunnittelun lähtökohtana oli saada aikaan terve talo, jonka runko- ja betonirakenteiden käyttöikä voisi olla jopa 100 vuotta, kertoo kunnan rakennuttamisprosesseissa projektipäällikkönä toimiva Jussi Yrjänä.

Julkisivu tiilestä

Terveellisyys ja turvallisuus olivat ykkösasiat, joita lähdettiin hakemaan. Tämän takia rakennuksessa on käytetty tiiltä muun muassa julkisivussa. Lisäksi otettiin huomioon tuleva pitkä käyttöikä ja huoltovapaus.

Silloin ei kaikilta osin menty myöskään ”euro edellä”, vaikka kustannusvaikutukset olivat koko ajan tarkastelussa mukana.

– Pyrimme katkaisemaan korjausvelan kehittymisen kasvamista jo tässä rakentamisvaiheessa, Yrjänä kertoo.

Vaikka kunnalla on pieni varanto julkiseen rakentamiseen varattuja Y-tontteja, Sepänkannasta onnisti. Päiväkoti sai tontin, jolla on kalliopohja. Siitä seurasi, että pystyttiin rakentamaan tuulettuva alapohja ja saamaan kosteusolosuhteet paremmin hallintaan.

– Terve talo lähtee jo tontista, Yrjänä lisää.

Tilannetta optimoitiin niin, että rakennus on sijoitettu korkeuskäyrän mukaisesti tontille. Louhinnat ja leikkaukset olivat mahdollisimman vähäisiä ja tasapainossa. Kaadot saatiin onnistumaan tontin muodon mukaisesti hulevesien poisjohtamiseksi.

Paikalla valettu

Rakennuksen seinät ovat yksinkertaiset, paikalla valettu runko ja verhoiluna poltettu tiili. Kun ontelokenttä saatiin nopeasti valmiiksi, asennettiin höyrysulkukermi.

Ratkaisut pyrittiin tekemään parhaan nykytietämyksen mukaan niin, että kapillaarikatkot ja vesieristeet sekä salaojitukset toimivat. Sääsuoja tehtiin heti rungon jälkeen, jolloin materiaalit eivät kastuneet.

Ikkunat, ovet, villat ja kaikki muuraustarvikkeet siirrettiin logistisesti suoraan autoista hupun alle telineille.

Huputuksesta tuli standardi

Yrjänä korostaa logistiikan tärkeyttä. Villat eivät ole pihamaalla, ja väliseinätiilien pakkaukset avataan vasta hupun sisällä.

– Sepänkannaksen suunnittelusta opittiin paljon ja siitä seurasi, että Kirkkonummella säälle alttiit uudiskohteet ja peruskorjauskohteet huputetaan koko kunnan alueella, kertoo Yrjänä.

Käytännössä huputuksesta tuli Kirkkonummelle standardi. Isoja rakennuskohteita on tulossa lisää kuten pääkirjasto, hyvinvointikeskus ja Kirkkoharjun koulukeskus. Niissä huputuksesta tulee suuremmat kustannukset kuin Sepänkannaksella.

– Huputuksesta toki aiheutuu kustannuksia. Mutta tässäkin pitäisi katsoa kokonaisuutta, mitä hyötyä tästä on, huomauttaa rakennuttajainsinööri Joel Gustafsson WSP Oy:stä.

Gustafsson hoiti valvonta- ja asiantuntijatehtävät Sepänkannaksella Jussi Yrjänän kanssa.

– Usein valitettavasti mennään liian detaljitasolla, jolloin kokonaisuus unohtuu, Gustafsson lisää.

Kosteutta ehkäisemällä saatiin rakentamisessa yksi riski pois.

– Tällaisessa hankkeessa ei pyritä innovaatioihin, vaan tehdään työtä sen eteen, että löydetään todennetut parhaat käytännöt, Gustafsson sanoo.

Rakennusautomaatio tarpeen

Sepänkannaksella on kattava rakennusautomaatio, jonka avulla saadaan ilmanvaihto toimivaksi.

Sisäilma ja huoltovapaus, kiteyttää Yrjänä sen, mitä uudenlaisella rakentamisella saavutettiin.

Rakennusmääräykset tulevat vaatimaan nykyisillä rakennusmateriaaleilla entistä paksumpia seiniä.

– Tiivistäminen ei sinänsä ole vaarallista, mutta se pitää tehdä kunnolla. Automaatiolla ilmanvaihtolaitteisto pukkaa puhdasta ilmaa sinne riittävästi ja toinen osa poistaa.

Tärkeässä roolissa päiväkodissa oli myös pintamateriaalien päästöttömyys. Kaikki on periaatteessa ”syötävää ja juotavaa”, M1-luokan materiaaleja.

Puhtausluokkavaatimus oli kyseisessä rakennuksessa P1 – eli kuten sairaalarakentamisessakin – ja sisäilmaluokka S2.

Valvojalla vastuuta

Sekä Jussi Yrjänä että Joel Gustafsson olivat valvojina mukana projektissa.

– Valvojan rooli on korostunut nykypäivänä. Se on ennen kaikkea ennakoivaa valvontaa, Gustafsson korostaa.

– Valvoja ei saa eikä voi toimia työnjohtajana, vaan kaikki lähtee urakoitsijasta, Yrjänä lisää.

Kun rakennus on valmistunut, huoltoja ei saa laiminlyödä.

– Huoltokirjat laaditaan niin, että seurataan huoltotoimenpiteitä. Ja huoltoon kuuluu myös nuohous ja siivoaminen.

 

 

Artikkeli on alun perin julkaistu Kivestä muuramalla -lehdessä 2/2017.

Poimintoja

Blogi ∣ Luetuimmat

Artikkelit ∣ Luetuimmat