Kun vanha kivitalo tulee jossain vaiheessa pitkän elämänsä ehtoopuolelle, on syytä miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Jos rakennus päätetään purkaa, syntyy siitä kierrätettävää betonia ja tiiltä, joista voidaan valmistaa hyödyntämiskelpoista betoni- ja tiilimursketta.
– Betoni- ja tiilimurske luokitellaan meillä Suomessa edelleen jätteeksi, vaikka valmis murske olisi CE-merkitty kierrätyskiviainekseksi. Niitä käytetään jo maanrakennusaineena luonnonsoran ja kivimurskeen korvaajina. Hollannissa, jossa luonnonkiveä ei ole juurikaan saatavissa, betonimursketta käytetään myös yleisesti uusien kivirakennusten valmistusaineena. Uusiomateriaalien käytön ja jätestatuksesta eroon pääsemisen tulisi olla helpompaa myös Suomessa silloin, kun jätemateriaaleja voidaan käyttää aidosti korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Jätelainsäädäntöä ollaan uudistamassa, joten nyt siihen olisi hyvä mahdollisuus vaikuttaa, huomauttaa rakentamisen ja kiertotalouden asiantuntija Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Lehtonen on työskennellyt rakentamisen parissa jo 25 vuotta. Tutuksi ovat tulleet sekä luonnonkivet että erilaiset kierrätysmateriaalit. Nyt Lehtonen pyörittää yrittäjänä omaa konsulttitoimistoaan ja edistää kiertotaloutta sekä uusiomateriaalien käyttöä rakentamisessa.
Kierrätysmateriaalin käyttö vähentää päästöjä
Kivirakentajat ovat panostaneet ympäristöasioihin jo paljon. Kivestä valmistettujen rakennusmateriaalien tuotanto on vuosi vuodelta vähäpäästöisempää suhteessa valmistusmäärään. Lehtosen mielestä kierrätetyn kiviaineksen käytössä voisimme kuitenkin tehostaa toimintaamme vielä huomattavasti.
– Rakennushankkeissa tarvitaan vielä tilaajilta asennemuutosta ja uskallusta antaa mahdollisuus käyttää kierrätysmateriaaleja. Myös lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että uusiomateriaalien käyttö olisi aidosti ensisijainen vaihtoehto, jos niitä vain on saatavilla, toteaa Lehtonen.
– Hyviäkin esimerkkejä on, sillä esimerkiksi Helsingin Kehä I -tien Kivikon eritasoliittymän rakentamisessa käytettiin jopa 100 000 tonnia betonimursketta. Kierrätettyä betonimursketta voitaisiin käyttää nykyisin ainakin maanrakennuksessa paljon enemmän. Se olisi usein rakentajalle ja tilaajalle edullisempi sekä samalla myös hiilijalanjäljen ja kiertotalouden kannalta parempi vaihtoehto, muistuttaa Lehtonen.
Kierrätetyn kiven laatu on kohdallaan
Tiilen ja betonin kierrätys eroavat toisistaan. Vanhoja tiiliä voi käyttää sellaisenaan uusissa rakenteissa, kunhan niistä irrottaa vanhan laastin. Murskeena tiiliä voidaan käyttää esimerkiksi urheilukentillä, jossa ne toimivat jalkojen alla miellyttävänä ja pitkäikäisenä pintamateriaalina.
– Rakennusmateriaalien käyttäjät vaativat materiaaleilta korkeaa tasoa. Se on aivan oikein ja kestävän rakentamisen perusta. Myös uusiomateriaaleille on asetettava laatuvaatimukset ja valvottava, että ostaja saa sitä mitä tilaa. Markkinoilla on paljon tutkittuja ja laadukkaita uusiomateriaaleja. Laatu tai sen puute eivät siis ole kestäviä selityksiä kierrätysmateriaalin väheksymiselle, huomauttaa Lehtonen.
Kiertotalous puheista teoiksi
Kierrätysmateriaalien parempi hyödyntäminen on koko Suomen kannalta tärkeä asia. Julkisten toimijoiden pitäisi Lehtosen mielestä osoittaa tässä esimerkkiä ja ottaa kierrätysmateriaalit laajemmin käyttöön omissa rakennushankkeissaan. Kun kierrätysmateriaalien kysyntä kasvaa, on yrityksille helppoa ja kannattavaa kasvattaa myös niiden tarjontaa.
– Julkisen sektorin aktiivisuus edistäisi varmasti kiviaineksen kierrätystä ja hyötykäyttöä myös yksityisellä puolella. Kiertotalous olisi tuotava juhlapuheista laajemmin myös ihan oikeisiin käytännön hankkeisiin ja normaaliksi tavaksi toimia, sanoo Lehtonen.
