Europarlamenttivaalit lähestyvät vauhdilla: ennakkoäänestys on jo alkanut ja varsinainen vaalipäiväkin aivan nurkan takana. Suomen 15 mepin paikkaa tavoittelee kaikkiaan 232 ehdokasta, joiden joukossa on monia kokeneita poliitikkoja ja puolueiden kärkinimiä.
On hyvä, että EU-vaalit kiinnostavat poliitikkoja, ja toivottavasti ne kiinnostavat myös äänestäjiä. EU-jäsenmaiden yhteistyön merkitys korostuu aikoina, joita värittävät monenlaiset kriisit ja epävarmuus.
Euroopassa käytävä sota vaikuttaa luonnollisesti siihen, että vaaleihin liittyvissä keskusteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on erityinen painoarvo. On kuitenkin myös muita aiheita, joista tulisi käydä keskustelua ja joiden yhteys Euroopan parlamentissa tapahtuvaan päätöksentekoon on hyvä ymmärtää.
Ilmastonmuutos haasteineen ei ole kadonnut minnekään. Osana vihreää siirtymää ja siihen liittyviä päästövähennystavoitteita Suomeen tulee EU-tasolta myös rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Uuden lainsäädännön sisällöstä päättävät Euroopan parlamentin jäsenet. Suomen meppien tärkeä tehtävä on tehdä politiikkaa, joka edistää paitsi Euroopan, myös Suomen ja suomalaisten yritysten hyvinvointia.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi Euroopan komissio on esittänyt, että EU-maiden pitäisi vähentää jopa 90 prosenttia ilmastopäästöistään vuoteen 2040 mennessä. Tässä uudessa ilmastotavoitteessa keskeisessä roolissa olisivat hiilinielut, ja komission mukaan tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi luonnollisten nielujen lisäksi niin sanottuja teknisiä nieluja eli hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Käytännössä puhutaan siis teknologiasta, jolla hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuslaitosten piipuista.
Aihe ei ole kivirakentamisen toimialalle vieras: Kerroimme hiljattain norjalaisesta Brevik CCS -projektista, jonka keskiössä ovat hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Brevik tulee olemaan maailman ensimmäinen sementtitehdas, jonka yhteydessä toimii CCS-laitos. Siellä tullaan keräämään vuosittain 400.000 tonnia hiilidioksidia, joka kuljetetaan ja säilötään Pohjanmereen.
Edellä kuvatun kaltaista kehitystä ympäristöystävällisempien rakennusmateriaalien alalla tapahtuu jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Kivirakentamisen tuoteteollisuuden näkökulmasta hiilidioksidin talteenoton, uusiokäytön ja varastoinnin nostaminen EU:n ilmastopolitiikasta käytävään keskusteluun onkin tervetullutta, mutta on tärkeä ymmärtää kehittyvien teknologioiden edellyttämien investointien mittaluokka. Esimerkiksi Brevik CCS -projektiin Norjan valtio investoi merkittävästi, jopa 75 prosenttia sen kokonaiskustannuksista. EU-tasolla voitaisiin saada paljon aikaan oikein kohdennetuilla investoinneilla.
Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä eriasteisessa valmistelussa useita keskeisiä, rakennusalaan vaikuttavia säädöshankkeita, joista on hyvä olla tietoinen. EU:n rakennustuoteasetus (Construction Product Regulation, CPR) vaikuttaa rakennustuotteiden hyväksyntään ja CE-merkintään, ja energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) puolestaan linjaa, että kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Näiden lisäksi merkittäviä ovat kestävyysraportoinnin direktiivi (CSRD) ja kestävyysraportoinnin standardi (ESRS), joiden avulla EU on pyrkinyt lisäämään yritysten läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Ne edellyttävät yrityksiltä tietoa toiminnan ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä.
Kivirakentamisen yritykset ovat osaltaan hyvin motivoituneita tekemään työtä kestävän, ilmastoneutraalin tulevaisuuden eteen. Rakentamisen toimialalla eletään kuitenkin nyt hankalia aikoja, ja vain hyvinvoivat yritykset pystyvät luomaan uusia innovaatioita ja investoimaan niiden kehitykseen. Päättäjiltä niin kotimaassa kuin Euroopan parlamentissa toivommekin lainsäädäntöä, joka kannustaa eikä lannista, ja huomioi kokonaisuuden niin ympäristön kuin yritysten kannalta. Samoin toivomme, että rakentamisen sääntely tukisi jatkossakin turvallisen, terveellisen ja kohtuuhintaisen asumisen toteutumista.
