Markku Hedman: Kestävään kehitykseen ei yksi viisasten kivi riitä

Kestävään rakentamiseen liittyvä tietämys kasvaa koko ajan. Sen myötä myös siihen liittyvien ratkaisujen tulee muuttua. Kestävä rakentaminen on hyvin kokonaisvaltaista eikä sitä voi edistää vain pala kerrallaan, miettii Rakennustieto RTS:n yliasiamies Markku Hedman.

Artikkeli | Leena-Kaisa Simola 11.11.2019

Arkkitehti, professori Markku Hedman on toiminut Rakennustieto RTS:n yliasiamiehenä viime vuoden maaliskuusta. Aikaisemmin hän toimi Tampereen teknillisessä yliopistossa asuntosuunnittelun professorina ja hänen vastuullaan olleet tutkimus- ja kehityshankkeet liittyivät muun muassa kestävään rakentamiseen.

– Vaikka toimintaympäristöni on nyt ihan toisenlainen, samat isot asiat ovat esillä – niin kuin koko rakennusalalla. Kestävä rakentaminen linkittyy nyt vahvasti myös Rakennustietosäätiön strategiaan, jossa se on otettu toiseksi tärkeäksi teemaksi digitalisaation rinnalle. Pyrimme luomaan edellytyksiä, jotta kestävä rakentaminen etenee rakennusalalla tehokkaammin ja nopeammin, hän toteaa.

Monta tapaa edetä

Markku Hedmanin mukaan kestävä kehitys on käsitteenäkin jo hyvin kompleksinen, ja siihen liittyy jopa sisäistä ristiriitaa. Kun jotain yksittäistä asiaa muutetaan, saatetaan vaarantaa joku toinen.

– Näin kävi esimerkiksi silloin, kun energiasäästön vuoksi pienennettiin ikkunoita. Samalla vähennettiin huoneistoon tulevaa valoa ja heikennettiin asumisviihtyisyyttä.

Hedman tarkastelisi kestävän rakentamisen edistämistä ainakin neljästä toimintamallista.

– Ensinnäkin voidaan normeilla, säännöillä ja verotuksella aika tasapuolisesti velvoittaa alan toimijoita. Toiseksi nousee esiin hyöty – mitä kestävä rakentaminen tarjoaa toimijoille koko ketjussa ja näkyykö se pitkäaikaiskestävyydessä sekä laatuna loppukäyttäjille. Sitran ehdottama Kestävän kehityksen -verouudistus oli erinomainen avaus keskustelussa, miten siirrytään kohti hiilineutraaleja tavoitteita ilman kärsijöitä. Sitä näkökulmaa pitäisi tuoda enemmän esiin.

– Yhteisöllisyys liittyy vahvasti myös kestävään rakentamiseen. Miten toimitaan yhdessä yhteisen asian puolesta ja miten siitä tulee kulttuurin yhteinen toimintatapa. Mutta toisaalta kestävää rakentamista vie eteenpäin myös yksittäisen ihmisen oma tahto ja etiikka.

– Parastahan olisi jos kaikki nämä neljä eri polkua kulkisivat rinnakkain ja tukisivat toisiaan. Myös rakennusteknisten ratkaisujen tulee tukea käyttäjiensä arvomaailmaa, hän vielä toteaa.

Säännöt yksipuolistavat

Vaikka Hedman nostaakin sääntelyn yhdeksi kestävän rakentamisen keinoista, hän muistuttaa liiallisen sääntelyn vaaroista.

– Mitä enemmän säännellään, sitä enemmän rajoitetaan innovatiivisuutta. Liiallinen sääntely yksipuolistaa ja vähentää kilpailua. Onkin erittäin hienosyinen raja siinä, kuinka paljon sääntelyä voi olla, jotta se ei käänny itseään vastaan. Siksi on oleellista, että sääntelyn lisäksi on muitakin tapoja luoda kestävän kehityksen edellytyksiä. Rakennushankkeisiin ryhtyvillä tulisi olla omakohtainen motivaatio toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä koskee niin rakennuttajia, rahoittajia, suunnittelijoita kuin urakoitsijoitakin.

– Nykyajan rakentamista tullaan hyvin pian arvioimaan uudelleen kestävän rakentamisen näkökulmasta eli onko oikeasti tehty kestäviä ratkaisuja. Se tulee muuttamaan myös rakentamisen estetiikkaa. Kauneus onkin rakentamisen ajallisessa kestävyydessä. Vaikka
tämä ajattelu rajaakin jotain pois, se ei kangista mitään – loputon määrä vaihtoehtoja jää kuitenkin jäljelle.

Kehitys liian hidasta

Markku Hedmanin mielestä on kuitenkin hyvin surullista, miten vähän oikeasti tapahtuu. Kehitys on hidasta.

– Inhimilliseen luonteeseen kuuluu oman hyvinvoinnin varjelu. Valtioiden tasoillakaan ei olla valmiita tinkimään omasta taloudellisesta edusta. Muutos on osin hidasta myös siksi, että luulemme jatkuvasti uudistuvan teknologian pystyvän yksinään korjaamaan ongelmat. Näinhän ei ole. Teknologian myötä hyvinvointi on toki kasvanut, mutta esimerkiksi ilmastomuutoksen uhka ei ole väistynyt.

– Rakentamisen ja rakennusten käytön hiilijalanjäljen arvioinnin tulee olla jatkossa yksi suunnittelijan perustehtävistä. Enää ei olla kaukana siitä arkipäivästä, jolloin suunnittelijat voivat jo tietomallin kautta suunnittelun alkuvaiheessa tutkia eri ratkaisujen vaikutuksen hiilijalanjälkeen. Ja niin täytyy ollakin. Tällöin täytyy tiedon infran olla kunnossa ja älykkäät tietomallit sekä -järjestelmät suunnittelijoiden apuna. Vielä kun saadaan integroitua kustannuslaskelmat ja esimerkiksi palo- ja muut vastaavat säädökset jo malliin mukaan, ollaan jo aika hyvällä tiellä.

Hedman toteaa, että nykyistä paremmin täytyy ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari.

– Koko ketjun hallinta materiaalin valmistuksesta sen elinkaaren jälkeiseen kierrätykseen ja erityisesti rakennuksen energiatehokkuus on tärkeämpää kuin eri materiaalien vertailu keskenään.

Uskottavasti koko alan edestä

Markku Hedman tiivistää Rakennustietosäätiön tehtävän olevan koko rakentamisen kentän tukeminen.

– Mutta emme tee sitä yksin, vaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. Säätiöntoiminnan perusajatus on tuoda yhteen rakentamisen eri osapuolet. Rakennusalalla on selvä yhteinen konsensus hyvästä rakentamisen laadusta, hän näkee.

– Meidän on syytä jatkuvasti pohtia, mikä on paras tapa tukea rakentamista, sen laatua ja kestävää kehitystä. Mitä merkitsevät esimerkiksi kaupungistuminen, jakamistalouden ilmiöt, uudet liikennejärjestelmät, robotiikka ja tekoäly. Miten voidaan rakentamisessa lisätä ymmärrystä ekologisuudesta ja kestävästä kehityksestä ja miten luoda toimijoille yhteisiä uusia mahdollisuuksia, Hedman pohtii.

– Kestävän kehityksen ratkaisuissa olemme niin isojen asioiden äärellä, että kunkin oma rooli voi tuntua hyvinkin pieneltä. Itse suhtaudun kuitenkin hyvin optimistisesti siihen, että löytyy yhteistä tahtoa ja kykyä ratkaista ongelmia. Ja niiden taustalla on yksittäisten toimijoiden arvomaailma.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Kivestä muuramalla -lehdessä numero 2/2019

Luetuimmat