Muovimattokohteissa todettujen sisäilmaongelmien perussyy on, että muovimatoissa käytetyt pehmittimet ja vesiliukoiset liimat eivät kestä betonin korkeaa alkalisuutta. Liimat ja matot reagoivat alkalisen kosteuden kanssa muodostaen sisäilmaan haitallisia ja terveyttä vaarantavia päästöjä usein vasta vuosien päästä.
Lattiapinnoitteisiin liittyvistä sisäilmahaitoista ei ole kokonaan päästy eroon, vaikka kosteudenhallintaan on kiinnitetty rakentamisessa viime vuosina erityistä huomiota. Oireilua on esiintynyt muun muassa uusissa koulurakennuksissa.
Vuonna 2017 Rakennusteollisuus RT aloitti tutkimushankkeen, josta saadun tiedon avulla voidaan nyt tehokkaasti ehkäistä haitallisia päästöjä.
– Betoni on luontaisesti hyvin alkalinen eli emäksinen materiaali. Mitä kosteampaa betoni on, sitä enemmän siitä kulkeutuu päällysrakenteisiin hydroksidi-ioneja, jotka reagoivat muovimattojen ja liimojen polymeerien kanssa aiheuttaen näitä päästöjä, sanoo tutkija Virpi Leivo Tampereen yliopiston (TAU) Rakennustekniikasta.
Vaurioitumista on pyritty estämään asentamalla muovimatot riittävän kuivan betonin päälle, mutta Tamperen yliopiston tutkimuksen mukaan se ei aina yksin riitä. Alustavien johtopäätösten mukaan alkalinen kosteus on muovipäällysteisen liimatun lattiarakenteen vaurioitumisen keskeisin tekijä, eikä muovipäällysteen asentamista suoraan betonin päälle voida sen takia suositella.
– Matala-alkalisella tasoitteella on suuri vaikutus rakenteen toimintaan. Se muodostaa suojavyöhykkeen betonin ja lattianpäällysteen väliin. Koska matala-alkalisen tasoitteen pH on alhaisempi kuin betonilla, betonin hydroksidi-ionit eivät pääse päällysrakenteeseen, kunhan samalla huolehditaan, ettei betonin kosteus ylitä eri lattianpäällysteille sallittuja raja-arvoja, Leivo kertoo.
Tutustu Virpi Leivon esitysaineistoon 14.3.2019 pidetyssä Sisäilmastoseminaarissa
