Ukrainan sota on lyhyessä ajassa järisyttänyt koko Euroopan arki- ja työelämän peruspilareita. Sodan aiheuttama huoli on tunnoissa päällimmäisenä, ja samaan aikaan yritysten on koetettava sopeuttaa toimintaansa jatkuvasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Esimerkiksi teräksen hinta on kaksinkertaistunut parissa kuukaudessa, ja energian hinnannousu on ollut tätäkin jyrkempää. Tämä ei voi olla rasittamatta myöskään betonialan yritysten kannattavuutta.
”Haluan muistuttaa yrityksiä myös siitä, että logistiset ketjut yskivät tällä hetkellä pahasti, koska Kiinan koronatilanne on paljon pahempi kuin julkisessa viestinnässä on annettu ymmärtää. Lentokenttiä ja satamia on kiinni, mikä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että tavara ei liiku. Jos teollisella yrityksellä ei ole lainkaan varastossa keskeisiä raaka-aineita tai komponentteja, se voi johtaa vaikeuksiin omien asiakkaille luvattujen toimitusaikojen pitävyydessä”, Mika Lintilä pohtii.
Vähintään yhtä isona ja vaikeasti ratkaistavana kysymyksenä Lintilä pitää energian saatavuuden turvaamista kohtuuhintaan. Hän kannustaa yrityksiä investoimaan energiaan ja toisaalta energiansäästöön – sekä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia että vuodelle 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
”Jos yrityksellä on energiaan liittyvä idea, johon liittyy merkittävä innovaatio, kannattaa hakea investointitukea. Sitä on tänä ja ensi vuonna jaettavana varsin huomattava euromäärä.”
Etenkin sellaiset innovaatiot, jotka samalla edistävät luopumista fossiilisista polttoaineista, ovat Lintilän mukaan erityisen tervetulleita. Tämä korostuu nyt, kun Venäjältä tuotavasta energiasta on pyrittävä eroon. Samanaikaisesti kyse on myös globaalista vihreästä siirtymästä, jonka toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti jokaisen valtion tulisi kantaa vastuunsa.
”Työni puolesta olen tavannut myös Lähi-idän arabimaiden päättäjiä. Esimerkiksi Saudi-Arabian öljyministeri on kertonut maansa pyrkivän öljystä eroon mahdollisimman nopeasti ja perustavansa maan energiapolitiikan siirtymäajan jälkeen kestävämmälle pohjalle”, Lintilä toteaa.
Viestintä faktapohjalta
Ukrainan sodan ja energiaratkaisujen lisäksi mainitussa, Kyyjärvellä pidetyssä tilaisuudessa olivat esillä työvoiman saatavuus sekä rakennusmateriaalien kilpailuasetelma markkinoilla. Betoniala pienimmistä yrityksistä suurimpiin on pitänyt vuosien ajan ongelmallisena sitä, että jokaisen yrityksen on maksettava tuotekehityspanostuksensa itse. Tilanne on toinen puurakentamisessa, jossa valmistava teollisuus on saanut tuotekehityspanostuksensa valtiolta.
Lintilä ei luonnollisestikaan ota kantaa minkään materiaalin puolesta tai mitään materiaalia vastaan.
”Oleellista on, että asioista viestitään tosiasioiden pohjalta. Varmasti sekä betonilla että puulla on oikea paikkansa rakentamisessa.”
Betsetin Kyyjärvellä järjestämässä keskustelutilaisuudessa Mika Lintilä painotti sen merkitystä, että julkisessa viestinnässä niin rakennusalalla kuin muillakin aloilla on ensisijaisen tärkeää viestiä omasta ja muiden toiminnasta tosiasioihin nojautuen.
Kuva: Vesa Tompuri
