Toisen koronakesän matkustussuositukset ja -ohjeet ulkomaanmatkoista mietityttävät vielä monia, joten kotimaa on hyvä vaihtoehto. Lisäksi se on lomailijan ympäristöystävällisin teko ja samalla panostus yhteisiin ilmasto- ja taloustalkoisiin.
Eri puolilla Suomea kiertäessä huomaa nopeasti, että kivipohjaiset rakennusmateriaalit ovat olleet vahvasti mukana rakentamassa Suomea. Ympäri kaunista kotimaatamme on lukuisia mielenkiintoisia kivestä, betonista, tiilestä ja muista muuratuista materiaaleista tehtyjä rakennuksia ja rakennelmia.
Jokaisesta kaupungista löytyy omaleimaisia kivirakennuksia, jotka heijastavat kehitystämme ja kasvua kansakuntana aina nykypäivään asti. Mukaan mahtuu niin kansallisia monumentteja, yhteiskunnallisen ja teollisen kehityksen symboleja kuin asumista ja rakentamisen muutoksia. Eri aikakausille ominaiset rakennukset, vanhojen kävelyteiden mukulakivet ja puistojen suihkulähteet kantavat mukanaan maamme historiaa. Yhdessä modernien kivirakentamisen ratkaisujen, kuten graafisen betonin ja vehreiden viherkattojen kanssa, se luo viehättävää kaupunkiympäristöä, joka tarjoaa jotakin jokaiseen makuun.
Omaa kesälomaa miettiessäni nousee listalleni monia kiinnostavia vierailukohteita. Tällä hetkellä TOP 3 -ryhmässä ovat jokakesäinen suosikki Suomenlinna, joka on mukava päiväkohde piknikille ja kiertelylle linnakkeen sokkeloissa. Listalleni nousee myös kolmen maan rajapyykki, jonne lomalla olisi tarkoitus vaeltaa Kilpisjärveltä, sekä Kotkan maailmanluokan upeat puistot, joissa on aina jotain uutta kaunista nähtävää.
Jaan ohessa muutamia hyvinkin erityyppisiä vinkkejä, joista voi vapaasti valita omalle listalleen.
Suomenlinna
Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna on kulttuuriaarre, jonka rakentaminen alkoi 1700-luvun puolivälissä. Suomenlinnan alueella voi ihailla kestävää kivirakentamista eri muodoissa. Ja lauttamatka Suomenlinnan saareen on jo omanlaisensa elämys.
Verlan tehdasmuseo
Verla on UNESCOn maailmanperintökohde, joka kertoo mielenkiintoisesta kehitysvaiheesta Suomen historiassa. Tehdashistorian lisäksi siellä voi on upeaa vanhaa tiiliarkkitehtuuria.
Turun Forum Marinumin nimetyt betonilaatat
Turun Linnankadulla, Aurajoen varrella sijaitsevan Merikeskus Forum Marinumin edustalle rakennettiin vuonna 2011 betonilaatoista Saaristomeriaukio muistuttamaan Saaristomeren suojelun tärkeydestä. Laattoja on valmistettu kaikkiaan 4550 kappaletta ja nimikoiduista betonilaatoista saadut tuotot on käytetty maatalouden päästöjen vähentämiseen. Yksi nimikoiduista laatoista on Ruotsin kruunuprinsessa Victorian.
Lahden moottoripyörämuseo
Lahden moottoripyörämuseo jonka seinät on tehty puretusta panimorakennuksesta kierrätetyistä tiilistä. Mallasjuoman tehdasrakennukset lähes kaupungin keskustassa ovat kuuluneet oleellisesti Lahden kaupunkikuvaan. Teollisen toiminnan päätyttyä alueen rakennuksia on peruskorjattu uuteen käyttöön. Paljon on myös purettu. Riku Routo ehti hätiin, kun vanha panimorakennus oli purettu. Siitä saatiin tiilet museoon.
Laitaatsalmen sillat, Savonlinna
Sillat ovat Suomen suurimpia betonisiltoja. Ne ovat noin 500 metriä pitkiä, ja niiden alikulkukorkeus on korkeimmillaan 24,5 metriä.
Salpalinja
Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä.
Ylivieskan kirkko – Pyhän kolminaisuuden kirkko
Vuonna 1786 valmistunut Ylivieskan puukirkko tuhoutui tuhopoltossa pääsiäisenä 2016. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, uusi kirkko on valmis ja vihittiin käyttöön pääsiäisenä 2021. Kirkon rakentaminen käynnistyi arkkitehtuurikilpailun voittaneen Trinitas-suunnitelman pohjalta. Uusi kirkko on modernisti keskiaikaistyylinen kivikirkko, jonka massiivitiiliset seinät on verhoiltu ylivieskalaisella rustiikkitiilellä ja saumattu sutimestarin saumalla.
Imatran koski & valtionhotelli
Imatrankoski oli vapaana virratessaan yksi Pohjoismaiden suurimmista koskista. Samalla se on Suomen vanhin matkailunähtävyys, joka on vetänyt ihailijoita aina 1800-luvulta alkaen. Sähköntuotannolle koski padottiin vuonna 1929, ja nykypäivänä vesivoimala (192 MW) on teholtaan Suomen suurin. Kesäisin koskella on päivittäin koskinäytöksiä.
Finlaysonin tehdasalue, Tampere
Finlaysonin alue Tampereen keskustassa on sekoitus historiallista teollisuusympäristöä ja nykyaikaisia palveluita ja kauppoja. Finlaysonin alueella järjestetään paljon tapahtumia ympäri vuoden.
Pyynikin torni, Tampere
Punagraniittinen torni on rakennettu kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi harjun korkeimmalle kohdalle vuonna 1929. Tornin munkkikahvilassa on munkkipäivä joka päivä.
Lahden hyppyrimäet, Lahti
Betoni huimaa päätä ilman suksiakin. Lahden tunnetuin maamerkki ja talviurheilun symboli on läheltä katsottuna varsin mielenkiintoinen näky. Hyppyrimäen huipulta pääsee ihailemaan näköaloja, luonnonkauniissa maisemissa.
Helsingin kuulut kivikirkot, tuomiokirkko, Uspeskin katedraali ja temppeliaukion kirkko
Helsingin kirkot sopivat myös arkkitehtuurin ystäville – vanhoja ja uusia rakennuksia ympäristöineen voi ihastella ulkoakin käsin.
Suomen linnat
Suomen linnat kertovat mielenkiintoista tarinaa Suomen sotaisasta historiasta kahden entisajan suurvallan – Ruotsin ja Venäjän – välissä. Vanhimmat säilyneet linnat on kaikki rakennettu kivestä ja Hämeen linna on Suomen vanhin tiilirakennus.
Kotkan puistot
Mikä upeista Kotkan puistoista olisi sinun suosikkisi? Sapokka, Katariinan Meripuisto, Jokipuisto, Sibeliuksenpuisto, Veistospromenadi vai Isopuisto. Kotka palkituissa puistoissa voi kasvien lisäksi ihailla myös kaunista ja kestävää kivirakentamista.
Kolmen maan rajapyykki
Ruotsin, Norjan ja Suomen rajat kohtaavat Kilpisjärvellä, jossa määriteltiin rajojen tarkka yhtymäkohta. Järveen rakennettiin rajaa merkkaamaan kivinen tekosaari, jonka päälle muovattiin 2,5 metriä korkea rajamerkki. Jäät ja vesi rikkoivat alkuperäisen rakennuksen, minkä vuoksi paikalle muovattiin uusi rajapyykki, tällä kertaa betonista. Nykyinen rajapyykki vihittiin käyttöön heinäkuussa 1926. Rajapyykille pääsee käymään kesäisin Kilpisjärven kylästä. Sinne liikennöi Koltalahteen kulkeva Malla-laiva, jonka päätepysäkiltä on alle kolmen kilometrin vaellus rajapyykille. Rajapyykille voi vaeltaa myös 11 kilometriä Mallan luonnonpuiston läpi. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse rajapyykillä käyntiin passia.
Suomen majakat
Majakoilla on kiehtova ja salaperäinen maine merenkävijöiden suunnannäyttäjinä. Majakan näkeminen on merkinnyt suojaa myrskyisiltä vesiltä sekä kotisataman turvaa.
Raippaluodon silta
Suomen pisin silta löytyy Mustasaaren kunnasta läheltä Vaasaa Raippaluodon silta on ainoa yli kilometrin mittainen silta Suomessa. Siihn käytettiin 5 000 tonnia terästä sekä 20 000 tonnia betonia.
Parikkalan patsaspuisto
Kenties koko Suomen erikoisin nähtävyys sijaitsee itärajalla Parikkalan kunnassa. Betonista muovattu äänetön väkijoukko tervehtii matkailijaa kaikille avoimessa patsaspuistossa. Taiteilija Veijo Rönkkösen noin 560 betonista veistosta ovat nousseet niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin otsikoihin.
Alvar Aallon tuotantoa eri puolilla Suomea
Säynätsalon kunnantalo ja Ajaton Aalto -näyttely
Komean tiiliarkkitehtuurin lisäksi Säynätsalon kunnantalolla voi kesällä tutustua Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttelyyn. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tore Tallqvistin, Tampereen yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa, osana AVOin kaupunkiympäristöpolitiikkaa. Näyttely kuuluu Jyväskylän Kesän ohjelmistoon.
Seinäjoen Lakeuden risti
Yksi kenties tunnetuimpia kohteita sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella. Vuonna 1951 Seinäjoki etsi suunnittelijaa pienen kauppalan kirkolle. Kilpailutoimikunta valitsi suunnittelijaksi Alvar Aallon, jonka suunnittelutyön tulos erottuu tasaisilla peltolakeuksilla kauas vielä tänäkin päivänä: ristin muotoisen tornin näköalatasanne on noin 60 metrin korkeudessa, ja se on avoinna kävijöille kesäisin pientä pääsymaksua vastaan.
Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus
Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on arkkitehti Alvar Aallon kuuluisin työ Lapissa. Rakennuksista ensimmäisenä valmistui Rovaniemen kaupunginkirjasto vuonna 1965, teatteri- ja kongressitilana toimiva Lappia-talo vuonna 1975 ja viimeisenä vuonna 1988 kaupungintalo, joka toteutettiin Alvar Aallon kuoleman jälkeen.
Kulttuuritalo, Helsinki
Rakennus on ensimmäinen Aallon pääkaupunkiseudulle suunnittelema puhtaasti julkinen rakennus. Talo on suojeltu Suomen valtioneuvoston päätöksellä vuodesta 1989 muun muassa rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Vapaamuotoinen, kuparipeltikattoinen konserttisaliosa on verhoiltu Aallon Kulttuuritaloa varten muotoilemalla kiilamaisella punatiilellä.
Pääkuva Suomenlinnasta: planetware.com
