Mitä hiilibudjettiimme mahtuu?

Rakentamisen hiilipäästöt ovat luupin alla. Tästä syystä myös Betoniteollisuus ry:n tuore puheenjohtaja Mikko Isotalo on haastanut suomalaisen sementti- ja betoniteollisuuden puolittamaan hiilidioksidipäästönsä. Haaste on enemmän kuin ajankohtainen, joskin työtä sen eteen on tehty jo paljon. Suomalainen sementti ja sen myötä betoni kuuluvat hiilidioksidipäästöltään jo nyt Euroopan ja samalla koko maailman parhaimmistoon.

Blogi | Jussi Mattila 6.6.2019

Valmistavan teollisuuden hiilidioksidipäästöissä huomio on kohdistunut lähinnä sementtiin ja teräkseen. Kemin sellutehdashankkeen myötä myös metsäteollisuus on pääsemässä samaan syyniin. Osa eduskuntapuolueistahan on todennut, että Kemin tehdasinvestointi saattaa vaarantaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Kaavailtu tehdas käyttäisi puuta jättimäiset yli 7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lopputuotteena syntyisi sellua eli raaka-ainetta hyvin lyhyen elinkaaren tuotteisiin. Siksi tehtaan käyttämän puumäärän sitoma hiili, noin 7 miljoonaa tonnia vuodessa, vapautuisi ilmakehään muutamassa vuodessa. Määrä ei näy tilastoissa, koska puusta vapautuvan hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan takaisin metsään.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan asia ei ole aivan näin selkeä. Sen mukaan päätehakkuun jälkeen metsäpohjasta häviää hiiltä hakkuuta seuraavan 20 vuoden aikana vielä korjatun puuston verran lisää. Metsän hiilivaraston palautuminen ennalleen ottaa peräti 100 vuotta, mikä on auttamatta liian pitkä aika ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Siksi sellutehtaan päästöt ovat todellisuudessa aivan yhtä haitallisia ilmastolle kuin teräs- tai sementtitehtaankin hiilidioksidipäästöt.

Talouden näkökulmasta tehdasinvestointi on jättipotti Meri-Lapille tuoden alueelle rakentamisen ajaksi noin 10.000 henkilötyövuotta ja käyntivaiheessa noin 1.500 uutta pysyvää työpaikkaa. Hanke vauhdittaisi talouttamme jopa koko Suomen mittakaavassa.

Onneksi spekulointi tehdashankkeen mahtumisesta Suomen hiilibudjettiin on tainnut olla pelkkää hallitusneuvotteluihin liittynyttä poliittista teatteria. Tehdas tulee, jos Metsä Group niin päättää. Sellutehtaan rakentamiseen ei tarvita valtioneuvoston lupaa. Eikä taida olla ylipäätään mielekästä, että Suomi jättäisi metsänsä hyödyntämättä samalla, kun naapurivaltiomme pumppaavat täyttä vauhtia öljyä poltettavaksi.

Suomalainen sementtiteollisuus tuottaa vuosittain noin 1 miljoonan hiilidioksiditonnin päästön, eli noin seitsemäsosan Kemin mahdollisesti rakennettavan sellutehtaan päästöstä. Päästön vastineeksi saamme rakennusmateriaalia, joka mahdollistaa edullisten, toimivien ja turvallisten rakennusten rakentamisen jopa 200 vuoden käyttöiälle.

Betonirakenteet ovat useimmissa tapauksissa äärimmäisen vikasietoisia ja yksinkertaisesta konstruktiostaan johtuen helppoja ylläpitää. Perustuksissa ja infrarakentamisen kohteissa betonia on monesti lähes mahdotonta korvata millään muulla materiaalilla. Jos yhdessä voimme todeta, että yhden sellutehtaan 7 miljoonaa hiilipäästötonnia mahtuu Suomen hiilibudjettiin, voitaneen perustellusti kysyä myös, miksei koko sementtiteollisuutemme noin yksi miljoona tonnia mahtuisi.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Betonilehden nro 2/2019 pääkirjoituksena.

Poimintoja

Blogi ∣ Luetuimmat

Artikkelit ∣ Luetuimmat