Valtiovarainministeri Petteri Orpo on uuden budjetin edellä julkisen talouden tilaan vedoten varoittanut jakovaarasta. Hän haluaisi toki investoida verojen kevennyksiin, mutta toteuttaa sen neutraalisti kiristämällä verotusta muualla. Ajatus on tukea kasvua ja työllisyyttä sekä kannustavuuden että kulutuksen kautta. Lyhyen aikavälin ratkaisujen hionnassa isommat, rakenteelliset ja taloutemme kannalta pitkän aikavälin näkökulmasta elintärkeät uudistukset ovat sivussa agendalta.
Mikään ei esimerkiksi estäisi sitä, että rakentamisen toimialan pidempään ajamaa uudistusta rakennetun ympäristön asioiden poliittisen ohjauksen yhdenmukaistamiseksi edistettäisiin. On tietysti ymmärrettävää, että uudistus, joka ohjaisi pitkäjänteistä kehitystä liittyen maankäyttöön, rakentamiseen, asumiseen ja liikenteeseen, ei ole helpoin mahdollinen asia tavattavaksi vaalitorilla makkaraa jaettaessa. Vähemmän merkityksellistä se ei kuitenkaan asiasta tee. Päinvastoin, globaalissa kilpailussa menestyvät kaupunkiseudut ovat kasvun avain. Suomen rakennuskannan arvo on 460 miljardia eli Suomen valtion yhdeksän (9) vuoden tulot. Asunnot ja muut rakennukset muodostavat myös kotitalouksien tärkeimmän varallisuuserän. Pitkäjänteinen kehitys luo pohjan tulevalle kasvulle.
Teknologiateollisuus nosti budjetin ennakkokommentoinnissaan myös esillä toisen tärkeän näkökulman. Järjestö peräsi kestävän kasvun turvaamiseksi rohkeutta ja lisää tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia. Periaate, että uudet vapaassa kilpailussa syntyneet innovaatiot ovat ainoa pitkän aikavälin kestävän kasvun lähde, on aivan oikea. Innovatiivisen talouden eräs puoli on huolehtia sellaisesta regulaatiosta, joka ei tukahduta innovaatioita tuottavaa kilpailua. Siinä toinen esimerkki rakenteellisesta uudistamisesta, jolla luodaan pitkän aikavälin hyötyä.
Käytännössä tämä näkyisi suoraan esimerkiksi rakentamisessa, jossa myös on olennaista, että päätöksentekijät määrittelevät rakentamisen tavoitteet, joihin yritykset etsivät parhaat ratkaisut. Esimerkiksi kivirakentaminen on nyt todella hyvässä kehitysvaiheessa energiatehokkuuden, ekologisuuden ja innovatiivisten uusien ratkaisujen suhteen. Suomalainen kivirakentamisen osaaminen pystyy tuottamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja myös kaikkiin yhdyskuntarakentamisen haasteisiin. Materiaalineutraali säädösten valmistelu takaa reilun kilpailun ja parhaat innovaatiot.
Vastuullisuuden ei siis tarvitse olla este rohkeudelle. Mikäli vaalibudjetti rakentaa pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä rohkeilla ja ennakkoluulottomilla uudistuksilla, niin eiköhän tehdä sellainen!
