Oulun yliopiston kehittämä magnesiumsilikaattisideaine avaa ovea hiilidioksidivapaaseen betoniin

Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikön tutkijat ovat löytäneet todisteita uuden magnesiumsilikaattisideaineen muodostumisesta. Tehty sideainelöytö vie hiilidioksidivapaan sementin tutkimusta merkittävästi eteenpäin.

Artikkeli | Tia Härkönen 3.6.2021

Teollisuuden prosesseihin on aktiivisesti kehitetty menetelmiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotta väistämättömältä tuntuva ilmaston lämpeneminen saataisiin torjuttua. Kalsium-pohjainen Portland-sementtiteollisuus on rakennusteollisuuden suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Parin seuraavan vuosikymmenen aikana sementin kulutuksen odotetaan kasvavan merkittävästi kehitysmaiden suuren kysynnän vuoksi. Tämä tekee sementinvalmistukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen entistä kiireellisemmäksi.

Nykyinen kalsiumpohjainen sementtiteollisuus tuottaa jopa 8 % maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä, joista puolet on vaikeasti vähennettäviä raaka-aineisiin liittyviä päästöjä. Uuden sementtimäisen sideaineen kemiallinen koostumus eroaa tavallisesta kalsiumpohjaisesta sementistä tavalla, joka voi mahdollistaa sementin valmistuksen tulevaisuudessa ilman raaka-aineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä.

Rakentamiseen ja sementinvalmistukseen liittyvän hiilijalanjäljen pienentäminen on Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikön ensisijaisia tutkimusaiheita. Väitöstutkija Harisankar Sreenivasan työskentelee tutkimusaiheen parissa, päävastuullisena ohjaajanaan apulaisprofessori Päivö Kinnunen. Sreenivasanin väitöskirja keskittyy magnesiumia sisältäviin vaihtoehtoisiin sementtimateriaaleihin, joiden hiilipäästöt ovat merkittävästi totuttua pienemmät.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Sheffieldin yliopiston sekä Oulun yliopiston NANOMO-yksikön kanssa. Väitöskirjatyö rahoitetaan Euroopan unionin tutkimukseen ja innovaatioihin keskittyneestä Marie Skłodowska-Curie COFUND -ohjelmasta (Horisontti 2020), ja se kuuluu myös osaksi teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen keskittynyttä InStreams-osaamiskeskusta.

Tutkimustyö julkaistiin sementtitutkimukseen keskittyvässä, alan arvostetuimmassa tieteellisessä lehdessä Cement and Concrete Research.