Artikkelit

Pieni suuri kaupunki

Suomalainen kaupunkirakentaminen on turhan yksioikoista: keskustoihin nousee kerrostaloja vieri viereen ja laitamille tehdään toistensa kaltaisia omakotitaloja.

Elävä ja monipuolinen kaupunkirakenne ei kuitenkaan synny kahden perustalotyypin vuosikymmenittäin tehtävällä julkisivujen trendipäivityksellä, vaan sillä että asunnot on aidosti rakennettu erilaisista lähtökohdista erilaisiin tarpeisiin sopiviksi.

Keski-Euroopassa kaupunkeja toteutetaan pienimuotoisella rakentamisella. Se tarkoittaa systemaattista tilan käyttöä niin, että rakentaminen on tiivistä, mutta ihmisen kokoista. Kaupunkeihin syntyy tällöin toisistaan selvästi erottuvia paikkoja, joissa jokaisella alueella on oma selkeästi erottuva identiteettinsä. Moni suomalainenkin asuisi mielellään tiiviissä ja persoonallisessa kaupunginosassa, minkä esimerkiksi Vantaan Kartanonkosken ja Helsingin Pikku Huopalahden suosio hyvin kertoo.

Eikä pienimuotoinen rakentaminen ole synonyymi määrältään vähäiselle rakentamiselle. Päinvastoin: esimerkiksi Hollannissa 90-luvulla käynnistetyn Vinex-rakennusprojektin tavoitteena on tuottaa miljoona asuntoa.

Hollannissa tähän päästiin sillä, että asuntopolitiikka on moniulotteista ja tarjoaa vaihtoehtoja.

Tavoitteet asetettiin valtakunnallisesti ja sen jälkeen kunnat lähtivät toteuttamaan projekteja. Kaavoitus ja suunnittelun ohjaus oli enemmän neuvovaa, kuin määräävää. Samoin kaavoitus, rakennussuunnittelu ja tuotanto toimivat aluekehityksessä yhdessä. Tähän meillä Suomessa on vielä matkaa.

Yhteistyön myötä meilläkin voisi syntyä ajatonta, pienen mittakaavan asuntoarkkitehtuuria, missä kaupunkikuva on elävä. Tiivis rakentaminen ja suuri rakennustehokkuus tuovat myös säästöjä infrastruktuurin luomisessa ja samalla myös energiatehokkuus paranee.

Suomeen kaivataankin kipeästi vaihtelua. Perheet erilaistuvat ja kaipaavat erilaisia koteja. Hyvä alku vaihtelulle olisi kaavoitus: kaava ohjaa tehokkaasti sitä, millaista osaamista yrityksiin hankitaan ja millaisia koteja sen myötä rakennetaan. Lisää aiheesta tuoreessa Kivestä muuraamalla -lehdessä 2/2014.

Tiina Kaskiaro

Tiina Kaskiaro

Olen helsinkiläistynyt diplomi-insinööri ja tehnyt suurimman osan työurastani markkinoinnin ja viestinnän parissa.

Minua erityisesti kiinnostavat näkökulmat ovat kestävä rakennettu ympäristö, rakentamisen vaikutukset ympäristöön, resurssi- ja materiaalitehokkuus, asuminen sekä insinöörin silmin tarkasteltu arkkitehtuuri.

Vapaa-ajalla kierrän maailmaa avoimin silmin, liikun luonnossa, laskettelen ja sukellan. Myös hyvä ruoka ja viinit kuuluvat harrastuksiini.

Jätä kommentti

Kommenttisi*

Nimi*
Kotisivut

Sinua saattaa kiinnostaa
Kivi kestää tunnetusti
Kyllä, herra ministeri!
Betoni, uusi puu
Poistetaan väestönsuojat kerrosalasta