Rakennusalalla ei mene hyvin. Rakennusliikkeiden taseissa makaa tuhansia myymättömiä uusia asuntoja. Kun asuntokauppa ei käy, rakentajilta loppuvat työt niin työmailla kuin alan tuoteteollisuudessakin.
Uutisointia seuraamalla voi olla vaikea päästä käsitykseen siitä, miten vakava alan ahdinko on. Virallisten, usein pahasti jäljessä laahaavien tilastojen ohella rakentamisen suhdannetta voi arvioida rakennusmateriaalien kulutuksesta. Esimerkiksi betonin käyttö on varsin hyvä rakentamisen aktiviteetin mittari, koska sitä tarvitaan käytännössä kaikessa rakentamisessa.
Betoniteollisuus ry:n aineiston mukaan betonielementtien tuotanto on pudonnut puoleen pitkän aikavalin tavanomaiselta tasolta. Viime kuukausina betonin keskeisen raaka-aineen, sementin kulutus on painunut 1990-luvun syvän laman tasolle.
Miksi rakentamisen kurimuksesta on syytä olla tietoinen? Rakentaminen on yksi kansantalouden moottoreista. Oy Suomi Ab:n investoinneista lähes kaksi kolmannesta on rakentamisinvestointeja. Jos emme rakenna, investoinnit tulevaisuuteen jäävät tekemättä ja hyvinvointiyhteiskunnalle välttämätön talouskasvu toteutumatta. Edes vihreän siirtymän investoinnit eivät ole lähteneet toteutumaan ennustetusti, vaan ovat jopa vähentyneet. Tuulivoiman rakentaminen on suorastaan romahtanut.
Nyt on viimeinen hetki.
Rakennusala on iso työllistäjä. Sen palveluksessa on normaalisuhdanteessa lähes 200 000 työntekijää. Alan yli pyyhkäisevä työttömyysaalto sysää siten todella ison joukon ihmisiä kansantaloutta raskaasti kuormittavan sosiaaliturvan varaan.
Merkittävä näkökulma on sekin, että maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton takia Suomeen tarvitaan noin 35 000 uutta asuntoa joka vuosi. Kun tämä tuotanto jää useammalta vuodelta toteutumatta, väistämättömänä seurauksena on asuntopula, mikä johtaa kasvukeskuksissa työvoimapulaan ja talouskasvun hidastumiseen. Myös asumisen hinta uhkaa jälleen kerran karata pilviin.
Rakennusteollisuuden pitkään jatkuva ahdinko vaarantaa myös rakennusliikkeiden rahoitusaseman. Aitona riskinä on, että laman selän taituttua markkinoilla ei ole enää rahoituskelpoisia rakennusliikkeitä, jotka voisivat tuottaa asuntoja lähellekään tarvittavassa määrin.
Päättäjien on syytä herätä rakennusalan tilanteeseen. Nyt on viimeinen hetki. Voimaan on tulossa useita valtion tukemaa asuntotuotantoa vähentäviä päätöksiä.
ARA-rahoitusvaltuus tulisi kiireesti nostaa nykyistä korkeammalle tasolle vuosiksi 2025 ja 2026. Lisäksi asumisoikeusasuntojen rakentamista tulisi jatkaa. Myös vanhoja, toimivia tilapäisiä korkotukimalleja tulisi tarkastella uudelleen.
Kuluttajamarkkina ei ratkaise rakennusalan ahdinkoa ja seurauksena on koko maan kasvun romuttava kierre. Myös vihreiden investointien käynnistymiseksi on syytä tehdä kaikki mahdollinen.
Päätöksiä tarvitaan pian.
Kirjoittaja on kyyjärveläisen Betset Oy:n toimitusjohtaja ja Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja.
