Rakennusalan vähähiilisyyttä ohjaavat raja-arvojen lisäksi myös monet muut kansalliset ja EU-tason politiikkatoimet. Näistä olennaisia ovat esimerkiksi EU:n päästökauppa, rakennusten energiatehokkuussääntely ja rakennustuoteasetus sekä kansallinen rakentamislaki.
Taloudellisista ohjauskeinoista merkittäväksi on noussut kestävään rahoitukseen linkittyvä ja eri ympäristötavoitteille kriteerejä asettava EU-taksonomia. Se on osa yritysten kestävyysraportoinnin kehikkoa ja samalla hyvin toimiva yritysten vapaaehtoisen päästövähennystyön mittari.
”Tarvitsemme kannustavaa sääntelyä sekä kiinteistö- ja rakentamisalan kaikkia toimijoita vauhdittamaan päästövähennystyötä. Sääntelyn tulee perustua tietoon ja olla materiaali- ja teknologianeutraalia”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vasama sanoo.
”Tilaajat, julkinen sektori etunenässä, voivat mahdollistaa vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden hyödyntämisen. Rakennusmateriaalien valmistajat ja rakennusyhtiöt kehittävät uusia ratkaisuja ja leikkaavat oman toimintansa päästöjä. Kiinteistönomistajien puolestaan tulee huolehtia rakennusten kunnossapidosta ja energiatehokkuudesta”, Vasama kuvaa.
Rakennustoiminnan kasvihuonekaasupäästöt vain pieni osa rakennetun ympäristön päästöistä
Rakennetun ympäristön osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 35 % ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 %. Näistä leijonanosan muodostavat rakennusten käyttövaiheen lämmitysenergian kulutus ja sen päästöt.
Rakennetun ympäristön yhteenlasketut päästöt olivat Rakennusteollisuus RT:n vuonna 2024 päivittämän vähähiilisyyden tiekartan mukaan noin 14,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suurin osa, 9,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, syntyi käytönaikaisesta energiankulutuksesta, joka on samaa suuruusluokkaa koko liikenteen päästömäärän kanssa.
Päästöt olivat vähentyneet neljä vuotta aiemmin tehdystä edellisestä laskelmasta 15 %, mikä on sähkön- ja kaukolämmöntuotannon vähähiilistymisen ansiota. Tämä trendi on jatkunut, kun fossiilisista energianlähteistä luopuminen ja siirtyminen vihreisiin energian tuotantomuotoihin on ollut huomattavasti aiemmin ennakoitua nopeampaa.
Varsinaisen rakennustoiminnan päästöt talon- ja infrarakentamisen osalta olivat 3,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kaksi kolmasosaa näistä päästöistä syntyi rakennustuotteiden valmistuksesta ja loput kuljetuksista ja työmaatoiminnoista.
Tiedot perustuvat tuoreimpiin kattavasti saatavilla oleviin, vuoden 2021 tilastoihin. Laskelmassa ovat mukana kyseisenä vuonna valmistuneiden rakennushankkeiden materiaalit ja toteutuneet työmaatoiminnot sekä olemassa olevan rakennetun ympäristön käytöstä aiheutuvat päästöt. Rakentamisen määrä oli kyseisenä vuonna suuri, minkä vuoksi myös rakennusteollisuuden hiilijalanjälki oli tavanomaista isompi.
”On hyvä huomata, että itse rakentamisvaiheen osuus oli rakentamisen korkeasuhdanteessakin vain 6,5 % Suomen kokonaispäästöistä. Usein kuulee puhuttavan harhaanjohtavasti rakentamisen päästöistä silloin, kun viitataan koko rakennetun ympäristön päästöihin”, Mikko Vasama toteaa.
Betonin ominaispäästöt samaa luokkaa kuin perunalla
Rakennusmateriaalien valmistuksessa suurin yksittäinen päästölähde on sementintuotanto. Päästökaupassa todennettujen tilastojen mukaan ainoa suomalainen sementinvalmistaja Finnsementti Oy tuotti vuonna 2021 vajaat 1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 2 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vuonna 2024 luku oli vain 0,5 miljoonaa tonnia, mikä johtui paitsi rakentamisen ja siten sementin valmistuksen vähäisemmästä määrästä myös systemaattisesta päästövähennystyöstä. Saavutetut päästövähennykset ovat eurooppalaisen sementinvalmistuksen kärkitasoa.
Vertailun vuoksi suurin yksittäinen teollisuuden laitoskohtainen päästölähde oli SSAB:n Raahen terästehdas, joka vuonna 2021 päästi noin 4,2 ja vuonna 2024 noin 3,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
”Sementin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa, minkä vuoksi sen päästöjä voidaan tehokkaasti vähentää käyttämällä entistä energiatehokkaampia laitteita sekä bio- ja kierrätyspolttoaineita. Vähähiilisissä betoneissa käytetään puolestaan vähähiilisiä sementtejä ja seosaineita”, Vasama toteaa.
Hän muistuttaakin, että kaikista keskeisistä rakennusmateriaaleista, betonista, teräksestä ja puusta, löytyy nykyisin vähähiilisiä ratkaisuja: ”Tavallisenkaan betonin ominaispäästöt eivät edes ole erityisen suuret, vaan kiloa kohden suunnilleen samaa tasoa vaikkapa perunan kanssa ja huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi juustolla. Sementin ja betonin huomattava vaikutus päästöihin syntyy mittakaavasta. Niitä käytetään niin valtavia kilomääriä sekä talon- että infrarakentamisessa maailmanlaajuisesti.”
Kestävillä valinnoilla varmistetaan rakennetun ympäristön pitkäaikaiskestävyys ja samalla vähähiilisyys
Vähähiilisten materiaalien lisäksi rakentamisen päästöjä saadaan alas käyttämällä kierrätysmateriaaleja ja uudelleenkäyttämällä rakennustuotteita ja rakenteita. Toimenpiteisiin lukeutuvat myös muun muassa päästöttömät kuljetukset, työkoneiden ja laitteiden sähköistäminen sekä kiviainesten ja maamassojen hallinta infrarakentamisessa.
Sekä päästöjen että luontovaikutusten vähentämiseksi erittäin tehokas keino on rakennusten ja rakenteiden elinkaaren pidentäminen. Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoissa käytettävää 50 vuoden laskennallista käyttöikää Vasama pitää turhan lyhyenä. Viisaampi olisi pyrkiä esimerkiksi sataan vuoteen.
”Tulevat raja-arvot voivat ohjata jopa laadusta ja kestävyydestä tinkimiseen, jos tarkastellaan lyhytnäköisesti vain rakentamisvaiheen ja lyhyeksi määritetyn käyttövaiheen päästöjä. Esimerkiksi monet pitkäaikaiskestävyyttä tai ääneneristävyyttä parantavat ratkaisut tarkoittavat enemmän materiaalien käyttöä ja siten enemmän päästöjä. Ajan hammasta huonosti kestävät ratkaisut voivat puolestaan vuosikymmenten varrella poikia moninkertaisesti päästöjä lisääntyneen korjaustarpeen ja lyhyeksi jäävän käyttöiän vuoksi”, hän summaa.
Lue myös:
- Vähähiilisyyden tiekartta
- Rakennusalan yritykset vähentävät päästöjään kasvavalla vauhdilla
- Nämä kolme konstia johtavat rakennetussa ympäristössä huomattaviin päästövähennyksiin
Kuvat: RT ry
