Rakentamisen kiertotalouden malli ei löydy legoista

Sitran ja Green Building Council Finlandin kiertotaloussprintin johtopäätökset edellyttävät kiertotalouden entistä parempaa toteuttamista kiinteistö- ja rakennusalalla. Tavoite on luonnollisesti aivan oikea. Betoni ja muuratut rakenteet ovat itse asiassa tästä jo myös hyvä esimerkki.

Blogi | Tiina Kaskiaro 12.11.2018

Vanhoja rakennuksia muokataan uusiin käyttötarkoituksiin. Purkubetoni korvaa itseään suuremman määrän neitseellistä materiaalia eli kalliomursketta tienrakenteissa. Raudoitusteräkset erotellaan ja sulatetaan uudeksi raudoitusteräkseksi.

Tällä tavoin materiaaleja tarkastellaan myös kiertotalouden monissa muissa toteutuksissa: raaka-aine kiertää, mutta esimerkiksi käyttötarkoitus saattaa matkalla muuttua. Nyt kiertotaloussprintissä on päädytty edellä mainitun sijaan niin sanottuun ”legomalliin”. Suora lainaus Kauppalehden uutisesta: ”rakenteet tulisi suunnitella ehjänä purettavaksi, jolloin ne voidaan käyttää uudelleen muualla.” Toisin sanoen, rakennuksen toimivuus, laadukkuus, huoltovapaus ja kustannustehokkuus alistettaisiin sille, että rakenteet legojen tapaan olisivat purettavissa ja uudelleen käytettävissä sellaisinaan.

Ajatus on tietysti kiehtova, vaikkakin monella tapaa haasteellinen, mutta pääongelman voi avata yhdellä rautalangalla. Kivitalo voi kestää käytössä jopa 100–200 vuotta. Sellaista asiantuntijaa ei ole, joka osaisi tänään ennakoida rakentamisen tarpeita ja toisaalta niitä kierrätys- ja uudelleenkäyttötekniikoita, joita meillä on näin pitkällä tarkasteluvälillä käytössä. Määräysmuutokset koskien vaikkapa kerroskorkeutta, kantavuutta ja erilaisia eristysvaatimuksia, ovat muuttuneet niin paljon, että edes alle 15 vuotta vanhat rakennuksen osat eivät juurikaan sovellu uudelleenkäytettäväksi.

No, miten kiertotaloutta rakentamisessa sitten tulisi edistää? Seuraavassa lyhyt resepti. Parasta kiertotaloutta on yksinkertaisesti se, että rakennukset ja sen komponentit suunnitellaan mahdollisimman pitkäikäisiksi muuntojoustavuus huomioiden ja että tuotteet ovat käyttönsä jälkeen kierrätettävissä joko sellaisinaan tai uusioraaka-aineina. Kiviainespohjaisten materiaalien kierrätykselle on jo paljon eri vaihtoehtoja: rakennusosien käyttötarkoituksen muutos tai uusiokäyttö, murretut ja leikatut palaset, betonimurske, uuden betonin runkoaine ja muiden tuotteiden kierrätys betoniin.

Toinen helpohko mahdollisuus piilee politiikassa. Mikään ei periaatteessa estä muuttamasta lainsäädäntömme, joka tällä hetkellä estää monin tavoin järkevän kiertotalouden toteuttamisen. Rakentamisen purkujätteet ovat esimerkiksi osittain ympäristöluvan piirissä, vaikka materiaalit ensikäyttöä ajatellen ovat jo huolellisesti tutkitut. Tällainen turha jarru kiertotaloudesta olisikin perusteltua purkaa.

Poimintoja

Blogi ∣ Luetuimmat

Artikkelit ∣ Luetuimmat