Huhtikuun alussa käynnistyi Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke, jossa kehitetään purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa. Nelivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.
Betoni on ollut maailman käytetyin rakennusmateriaali vähintään puoli vuosisataa. Betoni dominoi niin rakennusmateriaalivalmistusta kuin rakennusjätettäkin. Euroopassa suuri osa betonirakennuksista on rakennettu elementtitekniikalla.
– Kyseessä on nimenomaan kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan, eikä esimerkiksi uusien raaka-aineena, kertoo hankkeen johtaja, dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo kymmenen vuoden ajan. Elementtien laadunvarmistusprosessin kehittäminen perustuu puolestaan pitkäjänteiseen korjausrakentamisen ja rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimukseen. Nyt tutkijoiden kiinnostuksen kohteina ovat sekä tekninen toteutus että liiketoimintanäkökulma.
– Kysymyksiä on paljon. Miten elementit saadaan irrotettua ehjinä ja miten niiden kunto selvitetään? Miten kierrätettävät elementit sertifioidaan ja tuotteistetaan siten, että rakentamismääräykset täyttyvät? Miten materiaalista, joka ei ole tasalaatuista, saadaan kannattavaa liiketoimintaa? Myös sosiaalinen näkökulma pitää huomioida: tarvitaanko työssä uudenlaisia taitoja tai työn tekemisen tapoja, Huuhka listaa.
Tampereen yliopiston tutkijat tuovat hankkeeseen myös kiertotalouden liiketoiminnan, oikeustieteen ja rakentamismääräysten sekä työn sosiologian osaamista. Jos betonielementtien uudelleenkäytön kysymykset saadaan ratkaistua, ympäristöhyödyt ovat huomattavat.
– Käyttämällä elementtejä uudelleen säästetään suuret määrät energiaa ja neitseellisiä raaka-aineita, Huuhka painottaa.
ReCreate-hankkeessa on mukana organisaatioita neljästä eri maasta. Jokainen maaklusteri toteuttaa omat koerakentamishankkeet betonielementtien ehjänä purkamisesta ja niiden uudelleenkäytöstä uuden rakennuksen osana. Suomen maaklusterissa ovat Tampereen yliopisto, Skanska, Umacon, Consolis Parma, Ramboll, Liike Oy Arkkitehtistudio sekä Tampereen kaupunki.
Consolis Parmalle hankkeessa tärkeä elementti on kiertotalous
Kiertotalousnäkökulmasta Consolis Parman tavoitteena on käyttää omassa tuotannossa syntyvä hukkabetoni kokonaisuudessaan itse ja edistää betonielementtien kierrätystä käyttöajan päätyttyä.
”ReCreate pureutuu nimenomaan elementtien uudelleenkäyttöön rakennuksen elinkaaren lopuksi”, kertoo teknologiajohtaja Juha Rämö. Hän vastaa myös vastuullisuudesta Consolis Parmalla.
”Rakentamisessa käytettävät kivipohjaiset materiaalit kiertävät takaisin käyttöön jo nykyisellään varsin hyvin, sillä yli 80 prosenttia niistä kierrätetään markkinalähtöisesti. Pääasiallisesti tämä tapahtuu kuitenkin murskatun kiviaineksen muodossa maanrakennustöissä. ReCreate-hankkeessa kiertoon paneudutaan astetta älykkäämmin, kun tutkimuksen kohteena on kokonaisten betonielementtien käyttäminen uudisrakentamisessa”, Rämö toteaa.
Kuva: Consolis Parma
