Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa. Kyseessä on kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan, ei esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena.
Recreate-hanke on syksyn aikana edennyt uuteen vaiheeseen, kun Tampereen Kyttälässä sijaitsevaa vanhaa toimistorakennuksen purkutyöt käynnistyivät.
Mittavaa kansainvälistä hanketta johtaa Tampereen yliopistossa korjausrakentamisen tenure track -professorina työskentelevä Satu Huuhka.
– Tutkimme sitä, millä tekniikalla elementit irrotetaan, jotta ne saadaan parhaiten ehjinä irti uudelleenkäyttöä varten. Keskeinen tutkimuskysymys on myös, millainen hiilijalanjälki irrotetuille ja tehdaskunnostetuille elementeille muodostuu, Satu Huuhka toteaa.
Elementtien luovuttajarakennus puretaan, mutta elementit irrotetaan hallitusti tutkimushankkeeseen osallistuvien tahojen yhdessä tekemien suunnitelmien mukaisesti. Elementtien irrottaminen kokonaisena on edellytys niiden uudelleenkäytölle, mutta rakennusta ei ole alun perin suunniteltu tätä silmällä pitäen.
– Itse irrotustyötä on edeltänyt vaihe, jossa on tehty monia erilaisia tarkasteluja ja tutkimuksia niin työpöydällä kuin kohteessa. Irrotustekniikan suunnittelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä Rambollin, Umaconin, Skanskan, Parman ja Tampereen yliopiston välillä. Kumppanien kokemukset niin uuden rakentamisesta kuin purkamisesta ovat arvokkaita. Tutkimushankkeen tavoitteena on saada
alalle selkeät käytännöt uudelleenkäyttöön. Tiivis yhteistyö ja avoin keskustelu ovat keskeisiä työkaluja prosessin hiomisessa, arvioi
Rambollin Inari Weijo.
Rakennuksen purkutöistä ja elementtien irrotuksesta vastaa Umacon. Kun elementit irrotetaan kokonaisina, purku ei tuota jätettä, vaan jatkojalostettavia rakennustuotteita. Purkupilotin myötä purkamissektori ottaa uuden askeleen kohti kiertotaloutta.
– Elementtien irrotustavat ja -järjestys on tullut suunnitella etukäteen, sekä itse työssä tulee työvaiheet tehdä huolellisesti. Tällöin työ pystytään tekemään turvallisesti talteen otettavia elementtejä vahingoittamatta. Irrotukseen on monia eri tapoja ja niistä pitää valita kulloinkin irrotettavaan elementtiin sopiva ratkaisu, Umaconin projektipäällikkö Antti Lantta toteaa.
Betonielementtien valmistaja varmistaa uudelleenkäytön kelpoisuuden
Betonielementtien valmistaja Consolis Parma vastaa purettujen elementtien tarkastamisesta, mahdollisista mittamuutoksista ja tarvittavasta varustelusta uudelleenkäyttöä varten. Elementit toimitetaan irrotustyömaalta yhtiön Kangasalan tehtaalle, missä tarkastus, mittamuutokset ja varustelu suoritetaan ennen toimitusta uuteen kohteeseen. Osa elementeistä koekuormitetaan Tampereen yliopiston Hervannan laboratoriossa.
– Tavoitteenamme on pienentää päästöjämme 5 % vuosittain ja puolittaa ne vuoden 2020 tasoon verrattuna vuoteen 2035 mennessä. Tärkeimmät keinomme rakentamisen päästöjen pienentämiseksi ovat vähähiilisten tuotteiden käytön lisääminen, energiatehokkuus kaikessa toiminnassamme ja kiertotalous. ReCreate-hankkeessa tutkimme kokonaan uudenlaista liiketoimintaa, jossa perinteisen valmistajaroolin sijaan toimimmekin olemassa olevien betonielementtien tai niiden jatkojalosteiden uuden elämän mahdollistajana, sanoo Consolis Parman teknologiajohtaja Juha Rämö.
Elementtien uusi elämä Skanskan rakennushankkeessa
– ReCreate on meille tärkeä oppiprosessi vähähiilisen ja kiertotalouden mukaisen rakentamisen polulla. Niin irrotusvaihe kuin rakennusosien uudelleenkäyttö tuovat uutta tietoa meidän ja kumppaniemme käyttöön. Tutkimme parhaillaan uudelleenkäyttökohteen vaihtoehtoja eri yhteistyötahojen kanssa. Isoin asia meille on se, miten kierrätyselementit saadaan osaksi liiketoimintaa, tulosyksikön johtaja Toni Tuomola Skanskasta toteaa.
Hän myöntää, että kierrätyselementtien käyttöä saadaan tuskin kannattavaksi ilman jonkinlaista hiiliveroa tai muuta kierrätystä suosivaa järjestelmää.
– Myös yhteensovittaminen elementtien purkamisen ja uuden talon rakentamisen välillä on haastavaa.
Nelivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana 16 osallistujaa, joista Suomesta on seitsemän. Koordinaattorina toimivan Tampereen korkeakoulusäätiö SR:n lisäksi mukana ovat Skanska Talonrakennus, Consolis Parma, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, Liike Oy Arkkitehtistudio sekä Ramboll Finland.
KATSO LISÄÄ MYÖS VIDEOSTA
