Rakennusteollisuus RT:n koostama biodiversiteettitiekartta näyttää rakennusalan suuren vaikutuksen luontokatoon Suomessa, mutta esittää myös runsaasti keinoja, joilla ala voi osallistua luontokadon pysäyttämiseen. ”Yksin emme saa keinojamme laajamittaisesti käyttöön. Tarvitaan mullistus rakentamisen koko arvoketjulla”, tiekarttatyötä koordinoinut johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.
Luontopositiivisuus tarkoittaa paitsi haittojen välttämistä myös luonnon tukemista ja elvyttämistä. Tiekartan valmistelutyö toi esiin tarpeen alan systeemiselle muutokselle.
Rakennusala on viidenneksi suurin maankäyttöön vaikuttava toimiala Suomessa. Ala käyttää lähes kolmasosan raaka-aineista ja aiheuttaa puolet metsäkadosta. Tuntuvista luontovaikutuksista huolimatta alan yrityksillä yksinään on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, missä ja miten Suomessa rakennetaan. Valtio, maakunnat ja kunnat esimerkiksi tekevät alueidenkäyttöä koskevat päätökset.
”Alan yritysten tulee ottaa luontovaikutukset osaksi päätöksentekoaan ja liiketoimintaansa. Toimialajärjestönä sitoudumme tukemaan yrityksiä muutoksessa sekä muokkaamaan mahdollistavaa toimintaympäristöä. Tarvitsemme myös kaikki eri sidosryhmät, kuten kaavoittajat, rahoittajat, tilaajat ja useat lähitoimialamme mukaan uudistamaan toimintamalleja”, Laurila kertoo.
Laurilan mukaan nyt tarvitaan herätys siihen, miten luontopositiivinen käänne käynnistetään isosti.
”Luonto tarvitsee lisää tilaa. Luontopositiivisista ratkaisuista kuten uusiomateriaalien käytöstä pitää tulla uusi normaali ja taloudellisesti kannattavaa. Tämä edellyttää, että kehitämme Suomessa sääntelyä, maankäyttöä ja esimerkiksi kiertotalouteen liittyviä lupakäytäntöjä ja kannustimia. Esimerkiksi infrarakentamiseen kuten väylähankkeisiin tarvitaan hankintakriteerit, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta.”
Muutokset rakennusalalla edistävät ratkaisevasti Suomen biodiversiteettitavoitteita
Biodiversiteettitiekartta linjaa, että rakennusala pyrkii kohti nettopositiivisuutta. Se tarkoittaa, että ala haluaa tuottaa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta enemmän hyötyjä kuin haittoja. Käytännössä rakennusala pyrkii muun muassa lisäämään ennallistettavaa pinta-alaa ja paikallisen luonnon luontoarvoja uudistavia toimia sekä vähentämään jätettä, häiriöitä, päästöjä ja vieraslajeja.
”Rakennusalalla käytetään paljon luonnonvaroja ja muokataan luontoa, mutta tuotetaan myös keinoja ihmisen aiheuttamien luontovaikutusten vähentämiseksi. Yrityksillä on jo luontoa hyödyttäviä ratkaisuja ja merkittävää potentiaalia kehittää niitä lisää. Tulevaisuudessa luontolähtöisyys voi tarkoittaa alalle uutta liiketoimintaa ja edullisempaa rahoitusta.
Tiekarttatyön ohjausryhmää johtanut SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen mainitsee useita esimerkkejä rakentamisen mahdollisuuksista. Maa-aineksia käytetään jo laajasti uudestaan ja niiden käyttöä korvataan esimerkiksi teollisuuden sivuvirroilla. Lajistoltaan köyhtyneeseen rakennettuun ympäristöön osataan tuoda lisää luontoa kuten erilaisia luontotyyppejä ja sitä kautta lisää lajikirjoa. Runsastuneita sateita pystytään ohjaamaan takaisin luonnon kiertokulkuun sekä tuomaan ratkaisuja kuivuuteen.
”Näiden keinojen saaminen laajasti käyttöön on Suomen biodiversiteettitavoitteiden kannalta ratkaisevaa. Myös kansallista tiedonkeruuta ja datapohjaa elinkeinoelämän luontovaikutuksista tulee parantaa faktapohjaisen päätöksenteon tukemiseksi”, Airaksinen toteaa.
Kuvalähde: Rakennusalan biodiversiteettitiekartta
