Sisäilma on hyvin ajankohtainen kysymys juuri nyt. Valtion tasolla rakennetaan toimenpideohjelmaa, jolla turvataan terveet julkiset rakennukset tulevaisuudessa. Me kysyimme omilta sidosryhmiltämme, että mitkä ovat heidän mielestään yleisimmät sisäilmaongelmien aiheuttajat?
Vaikka asia ei ole yksinkertainen, niin sidosryhmämme – niin toimialan sisällä kuin sen ulkopuolella – ovat jäsentäneet hyvin keskeiset pulmakohdat. On tutkittu tosiasia, että suurin osa sisäilmaongelmista juontuu rakennuksen käyttöajan valinoista. Kyselyymme vastaajat nostivat puutteellisen ilmanvaihdon suurimmaksi ongelmanaiheuttajaksi.
Ensimmäinen tärkeä oppi sisäilmaongelmien torjumisessa onkin se, että rakennusten käytön on oltava fiksua. Tämä koskee esimerkiksi rakennuksen elinkaaren myötä muuttuneita käyttötarkoituksia ja/tai käyttäjämääriä. Erilaiset tärkeät intressit on sovitettava viisaalla tavalla yhteen, jotta hyvä tarkoitus esimerkiksi tarjota lisää harrastemahdollisuuksia ei osaltaan johda koko rakennuksen käyttöä haittaaviin seurauksiin.
Homeen tai allergeenit nosti myös moni vastaaja korkealle listalla. Kaikki tuntevat homeen suoran yhteyden kosteuteen. Toinen tärkeä oppi onkin se, että materiaalit on tärkeä pitää kuivana. On myös hyvä muistaa, että parempaa sisäilmaa saadaan, kun alun pitäen rakennetaan kosteutta kestävistä, puhtaista materiaaleista.
Ilmiö kokonaisuudessaan on monitahoinen. Lainaten liike-elämästä tuttua termistöä, kyse on rakennuksen arvoketjusta. Suunnanmuutokseen eivät riitä yhden vaiheen tai toimijan toimenpiteet yksinään. Sisäilman parantaminen edellyttää entistä parempaa yhteistyötä niin tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien kuin käyttäjienkin välillä.
