Viime vuosien poikkeuksellisen vähäinen rakentaminen uhkaa johtaa asuntopulaan ja hintojen nousuun tulevaisuudessa. Yle uutisoi taannoin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksestä, jonka mukaan Manner-Suomeen olisi rakennettava vuosittain 31 000–35 800 uutta asuntoa seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Yhteensä uusia asuntoja tarvittaisiin siis vuoteen 2045 mennessä noin 600 000–700 000.
Tällä hetkellä ollaan kaukana edellä kuvatusta rakentamisen tasosta. Asuntokauppa on kärsinyt pandemiasta, heikosta taloustilanteesta ja kuluttajien matalasta tulevaisuudenuskosta, ja pitkän hiljaisen kauden seurauksena monia rakennusalan yrityksiä on mennyt konkurssiin. Vuonna 2023 uusia asuntoja laitettiin rakenteille vain noin 21 000. Rakettimaista nousua ei ole näköpiirissä, mutta sellaista totisesti kaivattaisiin.
Asuntojen tarvetta tulevina vuosina kasvattavat väestöennusteen mukainen nettomaahanmuutto sekä maan sisäinen muuttoliike, joka suuntautuu etenkin suuriin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat tuntuvat jo nyt korkeilta monelle keskituloiselle, matalapalkka-alalla työskentelevistä puhumattakaan. Jos hinnat tulevaisuudessa vielä nousevat rajusti asuntojen kysynnän ylittäessä tarjonnan, on sillä monia ikäviä seurauksia.
Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen on hyvän elämän edellytys. Jos vuokra tai lainanlyhennykset nielaisevat lähes koko palkan, ei rahaa liikene kulutukseen. Yksilön ohella tästä kärsii koko yhteiskunta, kun talous sakkaa ja yrityksillä menee huonosti. Tilanne voi monilla aloilla johtaa myös ongelmiin työvoiman saatavuudessa, mikäli työntekijät muuttavat muualle paremman elintason perässä tai heitä ei alun perinkään saada houkuteltua alueelle.
Kun rakennetaan riittävästi, asuntojen hinnat pysyvät kurissa ja alueet elinvoimaisina. Erityisesti suurten kaupunkien tulisi herätä tilanteeseen nopeasti, sillä puuttuvaa asuntokantaa ei taiota esiin sormia napsauttamatta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo ehtineet kasautua.
