Suomalainen betoniteollisuus ja Finnsementti Oy ovat linjanneet, että Suomessa valmistettu betoni ei tuota hiilidioksipäästöjä enää vuonna 2050. Monissa muissa maissa tilanne ei valitettavasti ole yhtä hyvä. Siksi suomalainen betoniala saa paljon kuraa niskaansa muiden maiden betonivalmistuksen päästöistä. Varsinkin Kiinassa päästöt ovat suuria.
– Me olemme vähentäneet päästöjä tehokkaasti jo tähänkin saakka, mutta vielä parempaan on pystyttävä – ja pystytään. Kierrätyspolttoaineiden käyttö lisääntyy ja sementin tuotantoprosessin aikana syntyvät päästöt saadaan Suomessa entistä paremmin talteen. Mitä parempia ja valmiimpia modulaarisia valmisosia suomalainen betoniteollisuus pystyy tuottamaan, sitä pienemmät päästöt syntyvät rakennustyömailla, linjaa Mikko Isotalo.
Isotalo on Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja ja Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja. Betoniasioiden lisäksi hänellä on työkokemusta myös ICT-alalta. Perheyhtiö imaisi hänet kuitenkin yli kymmenen vuotta sitten takaisin betonin pariin.
Omat päästöt kuriin ja ympäristöosaamista maailmalle
Mikko Isotalo sanoo ymmärtävänsä hyvin betonialaan kohdistuvan ympäristökritiikin. Globaalisti betonin valmistus tuottaa hiilidioksidipäästöjä runsaasti. Erityisesti Kiinassa rakennetaan edelleen paljon perusinfrastruktuuria, joka perustuu betoniin. Sen ominaisuudet ovat rakennusaineena omaa luokkaansa, joten vaihtoehtoja betonille ei juurikaan ole.
– Suomessa sementtiteollisuuden osuus CO2-päästöistä on vain 1,6 % ja koko betoniteollisuuden alle 2%. Sekin on liikaa, joten on hyvä, että meillä on paineita pienentää päästöjämme entisestään. Me hoidamme kyllä oman tonttimme kuntoon ja toivon, että hyvää suomalaista betonialan ympäristöosaamista voidaan viedä myös muualle maailmaan, hän sanoo.
Betonikerrostalo on elinkaarivertailussa ympäristöystävällisin
Suomalaisessa kerrostalorakentamisessa puhutaan nykyisin paljon puukerrostaloista. Ne eivät kuitenkaan ole ympäristön kannalta ihmeratkaisu, joka poistaa tai minimoi kerrostalorakentamisen hiilidioksidipäästöt.
– Jos kaikki nykyinen kerrostalorakentaminen muuttuisi Suomessa puukerrostalorakentamiseksi, vähenisivät vuotuiset hiilidioksidipäästöt vain 0,2 %. On syytä muistaa, että puukerrostalokaan ei synny ilman betoniperustuksia ja myös rakennusten muissa rakenteissa hyödynnetään betonia. Kun otetaan huomioon betonikerrostalon koko elinkaari ja kierrätettävyys, on betonikerrostalo ympäristön kannalta puukerrostaloa kestävämpi ratkaisu, muistuttaa Isotalo.
Modulaarisia rakenteita ja ”Plug and Play”-rakentamista
Rakennusalalla ollaan Isotalon mielestä usein turhankin konservatiivisia uusien innovaatioiden suhteen. Uudet kierrätysmateriaalit pienentävät betonirakentamisen hiilijalanjälkeä, mutta muitakin uusia ratkaisuja kehitetään. Isotalo mainitsee tällaisena Lujabetonin kehittämän Superlaatan.
– Onttoa ontelolaattaa on käytetty ja käytetään edelleen betonirakentamisessa paljon. Se onkin hyvä tuote, mutta sillä on omat rajoituksensa. Meidän superlaatta on kevennetty kevytsoraharkoilla ja valettu itsetiivistyvällä betonilla, joiden ansiosta laatan kosteusongelmat vähenevät ja laatta taipuu paremmin useisiin eri muotoihin. Laatan sisälle voidaan jo tehtaalla asentaa kaikki tarvittava talotekniikka johtoineen ja putkineen. Tämä nopeuttaa asennusta rakennustyömailla, kertoo Isotalo.
Ylipäätänsä Isotalo uskoo, että betonirakentamisen tulevaisuus on entistä enemmän nimenomaan rakennusteollisuudessa. Sen on kyettävä tuottamaan tehtaissaan parempia ja työtä työmailta tehtaille siirtäviä modulaarisia rakennustuotteita. Tuotannon on lisäksi tapahduttava entistä pienemmillä päästöillä.
– Modulaarisessa tuotannossa puurakentajat ovat meitä edellä ja meidän kannattaa ottaa heistä mallia. Ylipäätänsä kaikkia hyviä käytäntöjä pitäisi ottaa rakentamisessa rohkeammin käyttöön aivan rakennusmateriaalista riippumatta. ”Plug and Play”-rakentaminen, jossa erilaisia modulaarisia betonirakenteita liitetään luovasti toisiinsa, on tulevaisuutta – mutta osittain se on myös jo tätä päivää, hän huomauttaa.
