Ilmastopaneeli on laskenut julkaisemaansa raporttiin, miltä Suomen kumulatiiviset kasvihuonekaasupäästövähennykset näyttävät vuoteen 2035 mennessä. Eniten päästövähennyksiä syntyy raportin mukaan uusiutuvan energian piloteista, kun keskisyvistä lämpökaivoista saatu lämpö korvaa kivihiilellä ja turpeella tuotettua kaukolämpöä.
– Rakennusten energiatehokkuusremontit ovat paitsi hyviä tukitoimintakohteita päästöjen vähentämiseksi niin samalla niillä edistetään kiinteistönomistajien talouden hallintaa tulevaisuudessa, kertoo professori ja ilmastopanelisti Jyri Seppälä. Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana sekä tutkijana.
Ilmastopanelisti Peter Lundin mukaan lämmitystaparemontit nostavat myös kiinteistöjen arvoa.
Valtaosa rakennuksen päästöistä syntyy lämmityksestä
Kivirakentajat yhtyvät ilmastopaneelin nostamaan huomioon rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen päästövaikutuksesta. Rakennuksen 50 – 100 vuoden elinkaaren aikaisista päästöistä suurin osa syntyy rakennuksen lämmityksestä – ja tulevaisuudessa myös viilennyksestä. Tässä massiiviset kivirakenteet leikkaavat lyhytaikaisen lämmityksen- ja viilennyksen tarvetta, koska ne varastoivat lämpöä ja luovuttavat sitä taas viileämpään aikaan.
– Asiantuntijat ymmärtävät, että pelkkä rakennusmateriaalien vaihtaminen yhdestä toiseen ei ole tehokasta ympäristön kannalta. Rakennusten parempi energiatehokkuus ja päästöttömät lämmitysmuodot ovat nopeimmat ja tehokkaimmat toimet rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä.
Uusiokäyttö helpommaksi
Kivirakentajien on syytä kantaa oma vastuunsa ja tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kivipohjaiset materiaalit ovat käytännössä ikuisia, joten tehokas tapa ilmastojäljen pienentämiseksi on pitää kerran valmistetut materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä. Kun kivirakenne tarvitsee syystä tai toisesta purkaa, olisi syytä helpottaa purettujen materiaalien uusiokäyttöä säädösteitse.
– Olisi hienoa, jos CE-merkittyjä uusiomateriaaleja voitaisiin käyttää neitseellisen materiaalin tavoin, ja ilman erillistä ympäristölupaa, myös muuhun kuin maanrakennuskäyttöön. Rakennusalalla odotetaankin parhaillaan uusiotuotteiden ”end-of-waste” -kriteereitä, jotka tekisivät muun muassa betonin laajemman kierrättämisen mahdolliseksi, toteaa Kaskiaro.
