Tiiliteollisuusliitto ry ja tiiliteollisuus on vuodesta 1929 lähtien ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisella rakennusalalla. Liitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä tiilen aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi rakennusmateriaalina, joka on tunnettu kestävyydestään, energiatehokkuudestaan ja esteettisistä ominaisuuksistaan.
”Kuluneiden vuosikymmenten aikana olemme nähneet alan muuttuneen ja kehittyneen, samalle sopeutuen uusiin haasteisiin. Voimme olla ylpeitä siitä, miten tiili on edelleen tärkeä osa suomalaista rakentamista ja arkkitehtuuria. Sillä on ollut erityinen rooli niin perinteisessä kuin modernissakin arkkitehtuurissa. Tiilen ajattomuus, kestävyys ja kauneus ovat tehneet siitä luotetun materiaalivalinnan lukemattomissa rakennuksissa, joista osa on merkittäviä myös kansallisena kulttuuriperintönämme. Tiiliteollisuusliiton tehtävänä on ollut tukea tätä kehitystä tarjoamalla tietoa, koulutusta ja innovatiivisia ratkaisuja alan toimijoille”, totesi tiililiiton hallituksen puheenjohtaja, Wienerberger Oy:n toimitusjohtaja Jari Berglund tervetulopuheessaan.
Neljä toimivaa tiilitehdasta jäljellä – Ruotsissa ja Norjassa ei yhtään
Tiiliteollisuus on käynyt läpi 95 vuoden aikana valtavan muutoksen. 1900-luvun alussa tiilitehtaita oli lähes 200 ja tiiliä valmistettiin 85 miljoonaa kappaletta. Työntekijöitä ala työllisti tuolloin lähes 4 400. Vielä 1980-luvun alussakin tiilitehtaita oli yhä reilu 20 ja tiiliä valmistettiin yli 120 miljoonaa kappaletta. Tänään valmistavia tehtaita on Suomessa enää neljä ja normaalissa markkinatilanteessa valmistetaan yli 30 miljoonaa tiiltä. Yhdessä jäljellä olevat toimijat Wienerberger, Tiileri ja Raikkonen työllistävät vajaat 200 henkilöä.
Pientalot olivat aikanaan suuri markkina tiilelle, samoin piiput ja tulisijat. Tänä päivänä pientalomarkkina on tiilelle lähes olematon, valtaosa tiilistä toimitetaan kerrostaloihin, kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. Myös tulisijoissa ja piipuissa muiden materiaalien käyttö on lisääntynyt, ja tiilen menekki sitä kautta pienentynyt.
”Tiililiitossa olemme ylpeitä siitä, että muuttuvassa markkinassa tiili on pystynyt säilyttämään asemansa arvostettuna materiaalina ja että sen käyttö on viime vuosina jopa kääntynyt nousuun. Tiili tuotteena on pystynyt kehittymään ajan vaatimusten mukaisesti, ja se on muutakin kuin perinteinen sileäpintainen ja punainen. Tarjolla on laaja kirjo erilaisia väri- ja pintavaihtoehtoja sekä kokoja”, Berglund sanoi.
Hän totesi myös, miten teollisuuden ja markkinan supistumisesta huolimatta on hyvä tiedostaa ja arvostaa sitä, että Suomessa on edelleen omaa tuotantoa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ei ole enää yhtään toimivaa tiilitehdasta. Tämä tarjoaa suomalaisille tiilenvalmistajille myös vientimarkkinaa ja mahdollisuuden kasvattaa ja kehittää tiilen tuotantoa Suomessa.
Merenrannan paraatipaikoille kestävää ja kaunista
Tiilelle tulevaisuuden näkymät ovat monen vuoden laskun jälkeen lupaavat, mutta samalla haasteelliset. Rakentaminen Suomessa keskittyy suuriin kaupunkeihin eli Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, joissa tiilen käyttö on aina ollut merkittävässä roolissa kaupunkikuvassa.
”Kaupungistuminen tulee lisäämään myös suurien kaupunkien lähiympäristöjen rakentamista. Siinä tiilellä on hyvä mahdollisuus tarjota kestävää ja näyttävää kaupunkikuvaa. Risteilyn antina voimme hyvin havaita, että muun muassa Helsingin kaupunki kaavoittajana haluaa merenrannan paraatipaikoilleen kestävän ja kauniin materiaalin. Sitä tiili eri väreissä, eri pinnoissa ja eri kokoisina edustaa hienolla tavalla.”
Kuva: Tia Härkönen
