Suomessa on nykyisin kolme tiiliä valmistavaa yritystä ja neljä tiilitehdasta. Monet tehtaat ovat viime vuosikymmenten aikana lopettaneet toimintansa, mutta samalla jäljelle jääneiden tehtaiden toiminta on tehostunut merkittävästi. Kierrättäminen ja kiertotalouden perusajatukset ovat olleet osa tiiliteollisuuden toimintaa jo 1970-luvulta lähtien.
– Meidän tuotantomme tarvitsema raaka-aine tulee osittain kotimaasta, osittain ulkomailta, mutta peräti 1/3 osa materiaalistamme on kierrätysainesta. Kierrätysmateriaalia syntyy meidän omasta tuotannostamme, mutta hankimme kierrätysmateriaaleja myös muiden toimialojen teollisuudelta. Tiilitehtaasta ei jätteeksi päädy oikeastaan yhtään mitään, kertoo Tiilerin Keramian ja Ylivieskan Tiilen tehtaiden toimitusjohtaja Heikki Ryöppy.
Perheyrityksellä on tuotantolaitokset Tarvasjoella, Kemiönsaaressa ja Ylivieskassa. Tiilijulkisivujen ohella Tiileri valmistaa ja asentaa myös tulisijoja.
Paikallinen työllistäjä
Tiilitehtaat sijaitsevat usein suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella. Tai kuten Ryöppy asian muotoilee:
– Hieman syrjässä kaikesta.
Tiilitehdas on usein eräs alueensa harvoista suuremmista teollisuuslaitoksista, joskus jopa ainoa laatuaan. Siksi sen merkitys paikallisena työllistäjänä ja elinvoimatekijänä on paljon tehtaan tuotanto- tai liikevaihtolukuja suurempi.
– Tiilitehdas on perinteisesti kannattanut perustaa sellaiseen paikkaan, jonka läheltä on saanut laadukasta savea helposti ja nopeasti. Vielä 1960-luvulla tiilitehtaita oli Suomessa kymmeniä. Nykyään ala on voimakkaasti keskittynyt muutamalle yritykselle suurten investointien ja energiaintensiivisen prosessin johdosta, toteaa Ryöppy.
Tuotanto-, myynti- ja hallintohenkilöstön lisäksi tiilitehdas työllistää välillisesti myös muita ihmisiä. Esimerkiksi kuljetusyritykset tuovat savea tehtaaseen ja kuljettavat tehtaan valmiita tuotteita markkinoille.
– Tiilerillä työskentelee yhteensä 110 henkeä kolmessa eri toimipisteessä. Henkilöstö on hyvin sitoutunutta. Me olemme perheyritys omistajien puolesta, mutta myös henkilöstön osalta. Meillä työskentelee useamman perheen eri sukupolvia yrityksessä samanaikaisesti, muistuttaa Ryöppy.
Punaisesta tiilestä laajempaan värimaailmaan
Suomalaisesta savesta syntyy punaista tiiltä. Jos tiileen halutaan muita värejä ja lisäominaisuuksia, on savea tuotava ulkomailta. Tuontisaven vuoksi tehtaan sijainti meren läheisyydessä on suuri etu.
– Niin hullulta kuin se ehkä kuulostaakin, niin myös savea kannattaa tuoda Suomeen ulkomailta laivalla. Tuontisaven ominaisuudet eroavat jonkin verran suomalaisesta savesta ja tuontisaveen on siksi helpompaa sekoittaa erilaisia kierrätystuotteita, huomauttaa Ryöppy.
Kierrätys ja kiertotalous ovatkin olleet keskeisessä osassa Tiilerin historiassa jo aivan alusta alkaen. Seppälän veljesten 1950-luvulla perustama yritys laajensi toimintaansa voimakkaasti 1970-luvulla. Se tapahtui ennen kaikkea vanhoja laitteita luovasti kierrättämällä.
– Silloin alussa ei kyse ollut niinkään ympäristöasioista vaan lähinnä rahanpuutteesta. Käytettiin niitä laitteita ja välineitä, jotka käyttöön saatiin. Siitä ajasta on kuitenkin iskostunut meidän toimintaamme ja dna:han tarve materiaalin tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kaikki hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alusta loppuun saakka.
Kuntien tulkinnat yhteneväisiksi
Keväällä Suomessa on kuntavaalit. Olisiko tiilitehtaan pomolla halua lähettää jotain terveisiä kuntapäättäjille?
Heikki Ryöppy kertoo olevansa pohjimmiltaan aivan tyytyväinen kaikkiin niihin kuntiin, joiden alueella Tiilerillä on toimintaa.
– Yrityksen näkökulmasta erilaisten hakemusten käsittelyajat voisivat kunnissa tietysti aina olla nykyistä lyhyempiä. Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin, että lupia tarvitaan moneen eri asiaan. Ongelmia aiheuttaa aika-ajoin se, että vaikka lait ja määräykset ovat useimmiten valtakunnallisia, niin eri kunnissa niitä tulkitaan joskus eri tavalla. Monen eri kunnan alueella toimivalle yritykselle tämä tuo joskus yllätyksiä, kertoo Ryöppy.
