Viime vuosien aikana ilmastonmuutos on nostettu ja noussut, aivan oikein, koko maapalloa uhkaavien riskien kärkeen. Kansainvälisiä sopimuksia sen hillitsemiseksi on sorvattu, päästökauppaa kehitetty ja meillä valtiovalta, kunnat ja yritykset ovat asettaneet erilaisia päästöjen vähentämistavoitteita.
Kuten väite kuuluu, rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä johtuu kiinteistöjen energian käytöstä. Siis lämmityksestä, lämpimästä vedestä, jäähdytyksestä ja sähkölaitteista. Aivan itsekseen rakennukset eivät aiheuta päästöjä. Energiateollisuus työskentelee tarmokkaasti puhtaamman energian tuottamiseksi ja erilaiset uusiutuviin energian tuotantomuotoihin perustuvat paikalliset ratkaisut yleistyvät.
Suomen vuotuisista päästöistä talonrakennuksen materiaalit aiheuttavat noin 3 %. Se voi tuntua pieneltä määrältä ja sitä se onkin. Ongelma ei kuitenkaan ratkea sillä, että vain suuriin päästöihin puututaan, vaan kaikkien on tehtävän osansa.
Suomessa valtio on lobannut puurakentamista kymmeniä vuosia ja puun osuus materiaaleista onkin yli kolmannes. Viime vuosien kokemukset osoittavat, että puurakentamisessa materiaalipäästöt ovat 5-20 %pienemmät kuin betonipohjaisessa rakentamisessa. Toki eräät tutkijat ovat nostaneet esiin näkökulman, jonka mukaan puu kannattaisi jättää metsään hiilinieluksi.
Jotta päästäisiin todella merkittäviin materiaalien päästövähennyksiin, joudutaan kehittämään parempia ratkaisuja. Ja niitä kehitetäänkin tutkimuslaitoksissa ja rakennusmateriaalituottajien tuotekehityslaboratorioissa. Esimerkiksi norjalainen tutkimusryhmä on onnistunut tuottamaan sementtiä bakteeripohjaisella prosessilla ilman kalkkikiven polttoa. Kanadassa on kehitetty menetelmä, jossa hiilidioksidia pumpataan sementtiin. Suomessa on kehitetty geopolymeerejä teollisuuden sivuvirroista ja joidenkin kivipohjaisten rakennusosien osalta päästään kaupallisissa tuotteissa jopa 40 % tavanomaista pienempiin päästöihin.
Eräät kaupungit ovat laittaneet tontinluovutusehtoihin vaatimuksen puurakentamisesta. Se on hyvä vaatimus, jos halutaan edistää puurakentamista. Jos halutaan edistää vähäpäästöisyyttä, kannattaa asettaa reunaehdot elinkaaren aikaisille päästöille, kunnollisia työkaluja päästölaskentaan on jo olemassa. Jos halutaan edistää innovaatioita, se on viisaampaa tehdä määrittämällä tavoitteet lopputulokselle, ei määräämällä teknisistä ratkaisuista.
Kirjoittaja työskentelee kaupunkikehityksen johtajana YIT:llä.
