Tampereen yliopiston betoni- ja siltarakenteiden professori Anssi Laaksonen kutsuu betonia ”insinöörin rakennusmateriaaliksi”. Tällä Laaksonen viittaa betonin joustaviin ominaisuuksiin, jonka ansiosta siitä voi valmistaa hyvin monimuotoisia ratkaisuja.
– Aina välillä kuulee sanottavan, että kaikki mahdolliset betoniin liittyvät keksinnöt on jo vuosisatojen aikana toteutettu ja kaikki tiedetään jo. Totuus on kuitenkin toinen. Uusia innovaatioita ja rakenteita syntyy jatkuvasti. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat liikuntasaumattomat siltarakenteet, joissa massiiviset maatuet on voitu korvata selvästi kevyemmillä – mutta kuitenkin kestävillä – rakenteilla, huomauttaa Laaksonen.
– Toinen mielenkiintoinen ja kehittyvä betonin käyttökohde on tuulivoimaloiden perustukset. Maalle rakennettavat ratkaisut ovat kehittyneet paljon gravitaatioperustuksina ja kallioon ankkuroituina perustuksina. Niihin vaikuttavat todella suuret ja väsyttävät kuormat, jotka saadaan kuitenkin uusilla rakenneratkaisuilla hyvin ja taloudellisesti hallittua.
Suunnittelua, tutkimusta, koulutusta ja opetusta
Laaksonen on työskennellyt rakentamisen, betonin ja yliopistomaailman kanssa jo reilun pari vuosikymmentä. Hänen edellinen viisivuotinen professuurinsa Tampereen yliopistolle päättyi joulukuussa 2019 ja samalla uusi viisivuotiskausi alkoi.
– Minua ovat aina kiinnostaneet betonirakenteet ja niiden rakenteiden toiminnan ymmärtäminen. Ymmärryksen avulla voidaan konstruoida rakenteita muun muassa kantokyvyn ja elinkaaren näkökulmista. Uudella viisivuotiskaudella ympäristöasiat nousevat entistä enemmän sekä suunnitteluun, koulutukseen että opetukseen. Uskon, että nämä erilaiset betoniin liittyvät teemat voidaan yhdistää niin, että ne tukevat toisiaan, kertoo Laaksonen.
– Betoni ei ole rakennusaineena ikuista, mutta hyvin kestävää ja pitkäikäistä se on. Varsinkin sisätiloissa. Rakennukselle voitaisiin tehdä muuntojoustava runko, missä runko säilyisi hyvin sisätiloissa, ja rakennuksen ulkokuori korjattaisiin tai peräti vaihdettaisiin aika-ajoin sen rapauduttua, ehdottaa Laaksonen.
Turvallinen betoni
Betonin suosiolle on Laaksosen mukaan monia muitakin perusteita kuin pitkäikäisyys. Se on luja ja jäykkä materiaali, joten se kestää hyvin erilaisia voimia. Esimerkiksi hallitsemattomat värähtelyongelmat ovat betonin kohdalla harvinaisia. Tämä on tärkeää erityisesti hoikkien välipohjien ja kevyen liikenteen siltojen rakentamisessa.
– Betonilla on erinomainen vaurionsietokyky. Se kykenee torjumaan monia yllättäviä ja epämiellyttäviä tilanteita paremmin kuin monet muut materiaalit. Esimerkiksi erilaisia onnettomuuksia ja tulipaloa betoni sietää hyvin, muistuttaa Laaksonen.
Betoni- ja siltarakenteiden professori ei kuitenkaan katso asioita pelkästään betonisten silmälasien läpi.
– Oikea rakennusmateriaali oikeaan paikkaan. Tämä periaate toimii niin rakennuksissa kuin silloissakin.
Villasukat apuun ympäristötalkoisiin
Betoni on maailman ja Suomen suosituin rakennusmateriaali, joten sen hiilijalanjälkeen kiinnitetään Laaksosen mielestä aivan ymmärrettävästi paljon huomiota. Jatkuvasti kiristyvät kriteerit ja viranomaisvaatimukset tuovat uusia haasteita sekä kivirakentajille että kaikille rakennusalalla työskenteleville, valitusta rakennusmateriaalista riippumatta.
– Rakennukset ovat vuosi vuodelta hiljaisempia, mukavampia ja energiatehokkaampia. Tämä on hyvä asia. Joskus kuitenkin mietin, että riittäisivätkö meille jo vähemmän tiukat kriteerit? Kuinka paljon voisimme pienentää rakennuksien koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, jos esimerkiksi pudottaisimme rakennustemme sisälämpötilaa ja ottaisimme kaikki villasukat talvella käyttöön aivan normaalina asusteena?, kysyy Laaksonen.
