RT:n vähähiilisyystiekartan uudistustyössä tiedot tuoreutettiin vuoteen 2021. Aiempi tiekartta oli julkaistu vuonna 2020 ja se perustui vuoden 2017 päästötietoihin. Päivitystyön toteutti Gaia Consulting Oy RT:n ja sen jäsenyritysten asiantuntijoiden ohjauksessa. Vaikka tiekartta luonnollisesti tähtää tulevaisuuteen, vuosiin 2035 ja 2050, päivityksen ehkä mielenkiintoisinta antia olivat työssä tehdyt havainnot päästöjen konkreettisesta alenemisesta tiekarttaversioiden välillä, siis vuosina 2017 – 2021.
Rakennetun ympäristön päästöt alenivat neljän ensimmäisen vuoden aikana jopa 15 prosenttia, noin 17 miljoonasta tonnista noin 14,5 miljoonaan tonniin vuodessa. Päästöt laskivat eniten rakennuskannan käytönaikaisen energiankulutuksen osalta, joka edustaakin ylivoimaisesti merkittävintä osaa, vuonna 2017 yli 80 prosenttia rakennetun ympäristön päästöistä.
Käytönaikaisten päästöjen vähenemisen taustalla on rakennusten käyttämän energian ominaispäästöjen aleneminen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi niin rakennusten lämmittämisessä kuin kaukolämmön ja sähkön tuotannossakin. Toki ison päästövähennyksen jälkeenkin rakennusten käyttövaiheen päästöt muodostavat edelleen yli 60 prosenttia kaikista rakennetun ympäristön päästöistä. Tehtävää tälläkin saralla siis riittää myös tulevaisuudessa.
Rakennustoiminnan päästöt sen sijaan olivat kasvaneet. Syynä tähän oli rakentamisen määrän lisääntyminen tarkastelujaksolla. Rakennusten käyttövaiheen päästöjen merkittävä väheneminen nosti rakennusmateriaalien päästön osuuden lähes neljännekseen rakennetun ympäristön kokonaispäästöistä. Kun suunta ja vauhtikin säilyvät todennäköisesti samoina, vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittäminen ja käyttöön saaminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää.
Rakennusmateriaalien osalta tiekartta lataa paljon odotuksia vähäpäästöisen betonin varaan. Odotuksille on katetta, sillä betoniteollisuus on tuonut viime vuosina markkinoille ison joukon vähäpäästöisiä betonituotteita. Tulevaisuudessa häämöttää hiilidioksidin talteenottoteknologioiden valjastaminen sementtitehtaisiin. Niiden avulla on mahdollista tuottaa hyvin vähäpäästöistä sementtiä ja betonia.
Vaikka vähähiilisiä betonituotteita on jo runsaasti tarjolla, niiden kysyntä on kuitenkin ollut vaisua. Rakennusteollisuus RT tilastojen mukaan vuoden 2023 valmisbetonitoimituksista vain noin kolme prosenttia oli BY-vähähiilisyysluokituksen mukaisia vähähiilisiä betoneita. Vähähiilisiä betoneita on todennäköisesti toimitettu tätä enemmän, mutta niitä ei ollut tilattu BY-luokituksen mukaisina.
Huomaan monen ajattelevan, että rakennusmateriaalien vähähiilistymisen avaintoimija on rakennustuoteteollisuus. Sillä on toki välttämätön mahdollistajan roolinsa, mutta kenkä ei ainakaan betonituotteiden kohdalla purista enää siitä. Nykytilanteessa vähähiilisten rakennusmateriaalien ja tuotteiden yleistymisen ja niiden myötä saavutettavien päästövähennysten ”portinvartijoina” toimivat rakennushankkeisiin ryhtyvät. Ne käytännössä ratkaisevat suunnittelutoimeksiantoja tehdessään, rakennetaanko kohde perinteisistä tavaroista vai halutaanko siinä käyttää uudenaikaisia vähähiilisiä tuotteita.
Odotukset tiekartan luoman päästövähennysnäkymän toteutumisen suhteen kohdistuvat siis materiaalipäästöjenkin osalta tilaajiin. Rakennustuotevalmistajista ainakin betoniteollisuus on valmiina käärimään hihat ja toimittamaan työmaille vähähiilistä betonia.
