Värimatkalla Alppikylässä

Helsingin Alppikylä alkaa olla valmis asuntorakentamisen osalta. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueesta on rakentunut värikylläinen, monimuotoinen ”kylä” – juuri niin kuin pitikin.

Artikkeli | Leena-Kaisa Simola 19.10.2020

Alppikylässä ei ole pelkästään kaupunkipientaloja, vaan myös aika perinteisiä kerrostaloja sekoitettuna erilaisiin pientalotyyppisiin kortteleihin. Samoin Lahdenväylää lähimpinä olevissa kortteleissa on kaavoihin merkitty tiloja työpaikkoja, verstaita ja varastoja varten. Tästä mittakaavallisesta ja toiminnallisesta vaihtelusta syntyy osa Alppikylän kiinnostavuudesta.

Arkkitehti SAFA Johanna Mutanen Helsingin kaupungin asemakaavoituksen pohjoisesta alueyksiköstä toteaa Alppikylän mittakaavan onnistuneeksi ja että rakennussuunnittelun ratkaisut tukevat alueen miljöön muodostumista eläväksi ja värikkääksi lähiympäristöksi.

– Alueelle on saatu hyvien suunnittelijoiden suunnittelemia arkkitehtonisesti korkeatasoisia kohteita. Alppikylään on saatu Rakentamisen ruusu -kisan palkintokin, hän kertoo.

Osittain kaavan laadinnassa ollaan oltu hyvinkin optimistisia.

– Kaupunkipientaloilla, jotka varsinkin omatonttisina tuottavat aika suuri asuntoja, ei ole ollut niin suurta kysyntää kuin ehkä kaavaa laadittaessa kuviteltiin. Ehkä siksi asia on kaavamääräyksissäkin esitetty turhan suuripiirteisesti ja tämä on myöhemmin antanut aihetta kirjaville tulkinnoille.

Värikästä kivirakentamista

Alueelle on laadittu yhtenäinen asemakaava ja se on hyväksytty jo vuonna 2006. Kaavaa on muutettu vain päiväkodin osalta vuonna 2014. Kaavan mukaan talojen tulee olla värillisiä kivitaloja, piharakennuksissa voidaan käyttää myös puuta. Johanna Mutasen mukaan kivirakentaminen sopii tämän tyyppiselle alueelle erittäin hyvin.

– Tiiviissä rakentamistavassa esimerkiksi palomääräykset eivät tuota ylipääsemättömiä ongelmia. On myös teknisesti helpompaa rakentaa eri tonteilla olevia rakennuksia kiinni toisiinsa, kun materiaali on sama. Rappaus on sikäli edullinen ratkaisu, että rapatuista julkisivupinnoista saa yleensä sopivasti yhtenäisyyttä ja samaan aikaan pientä vaihtelua alueelle. Rapatut talot sopivat  lähes mihin tahansa ympäristöön, sillä suhteellisen sileä ja eleetön materiaali on sovitettavissa varsin hyvin muiden materiaalien yhteyteen.

On tärkeää, että Helsingissä on erilaisia ja omaleimaisia asuinalueita, joille muodostuu oma luonteensa. Alppikylä on jo kaupunkikuvallisesti tunnistettavissa persoonalliseksi  kylämäiseksi asuntoalueeksi, joka ei ollenkaan muistuta muita samaan aikaan rakennettuja alueita.