Sementti ja betoni on viime vuosina istutettu tukevasti ilmastolle vahingollisten aineiden rooliin. Perusteet tälle on saatu lähinnä siitä, että sementin valmistaminen tuottaa noin 5-8 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän tarkemmin asiaa ei ole yleensä avattu tai pohdittu.
Kun katsomme sementin ja betonin ominaispäästöjä, eli päästöjä tuotekiloa kohti, luvut eivät vaikuta mitenkään hälyttävän suurilta. Sementin ominaispäästö on luokkaa 0,6 kg hiilidioksidia tuotekiloa kohti ja betonin päästö noin kolmasosan tästä. Jos vertaamme näitä lukuja vaikkapa meille kaikille tuttujen elintarvikkeiden ilmastopäästöihin, betoni osuu kaikkein vähähiilisempien tuotteiden joukkoon, perunan tietämille. Sementtikin ottaa paikkansa melko lähellä sitä oluen ja ruisleivän välissä.
Ilmastolle haitallisina pidettyjen eläinperäisten ruoka-aineiden ominaispäästöt ovat kymmeniä kertoja betonin päästöä suurempia, huipentuen naudanlihaan, jonka ominaispäästö on yli 100 kertaa betonin päästöä suurempi. Sementti ja betoni eivät siis näyttäisi olevan materiaaleina kovinkaan suuripäästöisiä. Niiden aiheuttamat merkittävät ilmastopäästöt johtuvatkin eritoten siitä, että niitä käytetään jättimäisiä määriä.
Betonia valmistetaan maailmassa vuosittain yli 10 miljardia kuutiometriä. Määrää voi yrittää konkretisoida ajattelemalla kuutiota, jonka kukin sivu on kilometrin mittainen. Silloin kuution tilavuus on yksi miljardi kuutiometriä. Karkeasti voi siis sanoa, että maailmassa valetaan joka kuukausi tuollainen kuvitteellinen kuutiokilometrin muotti täyteen betonia.
Vaihtoehtoisia materiaaleja eli sahatavaraa ja terästä tuotetaan vain muutamia prosentteja tästä määrästä, ja siitäkin merkittävä osa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin rakentamiseen. Materiaalit eivät siis ole tässäkään mielessä korvauskelpoisia. Betonia käytetään jatkossakin paljon.
Valtaosa maailman sementistä ja betonista valmistetaan ja käytetään Kiinassa, jossa rakentamisen tahti todella huimaa päätä. Kiinan rakennustuotannon valtavaa vauhtia kuvaa se, että Kiinassa rakennetaan Suomen koko rakennuskantaa vastaava määrä rakennusmassaa joka kuukausi. Eikä Kiinassakaan betoni mene pelkästään talonrakentamiseen, vaan Kiina investoi merkittävästi myös uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi pelkästään tuulivoimaan Kiina investoi vuonna 2018 ylivoimaisesti eniten koko maailmassa, lähes 50 miljardia euroa. Tuotakaan mittavaa joukkoa tuulimyllyjä ei ole saatu aikaan pienentämään energiantuotannon päästöjä ilman massiivista betonin käyttöä.
Vähäpäästöisyydestään huolimatta myös sementin ja betonin päästöjä voidaan ja tulee pienentää. Siihen on olemassa monia keinoja, joista osa on ollut käytössä jo vuosikymmenet. Sen ansiosta Suomessa käytettävät sementit ovat keskimääräistä vähäpäästöisempiä. Loputkin keinot otetaan käyttöön sementti- ja betoniteollisuuden investointisyklien myötä.
