Kaavoitus kuuluu kuntien keskeisiin tehtäviin. Onnistunut kaavoitus mahdollistaa ihmisten hyvän arjen: viihtyisät asuinympäristöt, sujuvan liikkumisen ja saavutettavat palvelut. Antamalla maankäytölle suuntaviivat se vaikuttaa kuntien kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen.
Yhä useammin kaavoitus on kuitenkin maankäytön suunnittelun ohella myös rakennussuunnittelua. Tämä on ongelmallista, sillä yksityiskohtaiset, esimerkiksi materiaalivalintoihin tai silmälle näkymättömiin rakenteisiin puuttuvat kaavamääräykset kaventavat rakennuttajan valinnanmahdollisuuksia ja nostavat huomattavasti rakentamisen hintaa. Tästä kärsivät rakennuttajien ohella kunnat ja niiden asukkaat.
Kaavamääräysten nostaessa kustannuksia saattaa hankkeita jäädä kokonaan toteutumatta, mikä vähentää asuntotarjontaa. Rakennettavien kohteiden osalta ylimääräiset kustannukset puolestaan heijastuvat asuntojen vuokriin ja myyntihintoihin. Kalliiksi käyvät kaavamääräykset vaikuttavat investoijien halukkuuteen maksaa tonteista, mikä näkyy niukkenevina rahavirtoina kuntien tonttituloissa. Yksityiskohtainen kaavoitus myös kasvattaa kuntien hallintotaakkaa, sillä usein kaavoista joudutaan poikkeamaan rakennusluvan yhteydessä.
Suomesta tuskin löytyy kuntaa, jossa rahaa on tuhlattavaksi asti. Kuntavaalien lähestyessä kaavoituksen vaikutuksesta rakentamisen hintaan onkin syytä käydä rehellistä keskustelua. Parhaisiin ratkaisuihin päästäisiin poliittisten päättäjien keskittyessä maankäytön suuriin linjoihin, rakennusten yksityiskohtien jäädessä rakennuttajien harkittaviksi ja markkinoiden ratkaistavaksi.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 23.2.2025.
