Artikkelit

3 pointtia kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi

Asuminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön syksyn aluksi. Maan hallitus pohtii kohtaanto-ongelmaa eli entistä parempaa työn ja asumisen yhteen sovittamista. Rakennusalalta on saatu positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja myös sääntely on ajankohtaisena agendalla.

Tavoite kohtuuhintaisesta asumisesta on yhteinen. Siksi on yllättävääkin kuinka vaikeaa on aikaan saada aidosti asumisen hintaan vaikuttavia ratkaisuja. Niitä nimittäin on. Seuraavassa on kolme esimerkkiä.

1. Rakennetaan lisää.

Ensimmäinen toimenpide on yksinkertainen. Rakennetaan lisää asuntoja. Markkinoilla tarjonnan lisäyksellä on tapana laskea hintoja. Tuoreen Rakennusteollisuus ry:n kyselyn ennustama 6,5 %:n kasvu tälle vuodelle on huikean korkea verrattuna marginaaliseen kasvuun pääsevään Suomi Oy Ab:hen. Lisärakentaminen ei tietenkään automaattisesti kohdistu esimerkiksi vuokra-asuntoihin, mikä edellyttäisi edelleen hallitukselta määrätietoisia toimia kohtuuhintaisen rakentamisen lisäämiseksi. Tämä vahvistaisi samalla yleistä talouden elpymistä.

2. Säännellään järkevämmin.

Tällä viikolla päättyy lausuntoaika esitykselle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Se ei näyttäisi tuovan merkittävää helpotusta kohtuuhintaisen asuntorakentamisen sääntelypulmiin. On nimittäin selvää, että esimerkiksi rakentamisessa autopaikkoihin, esteettömyyteen, rakennusten yksilölliseen ulkonäköön ja rakenteisiin liittyvät määräykset kasvattavat suoraan asumisen hintalappua. Tämän sääntöviidakon järkevä keventäminen laskisi suoraan asumisen kustannuksia asumisen laatua heikentämättä.

3. Valitaan sopiva materiaali.

Ehkä hieman harvemmin ajateltu, mutta yhtä lailla merkittävä tekijä asumisen kustannuksissa on rakennusmateriaalin valinta. Kaavan rakennusmateriaalipakolla ei koskaan alenneta kustannuksia, vaan päinvastoin kohotetaan niitä, sillä materiaalipakko rajaa vääjäämättä osan vaihtoehdoista pois kilpailusta. Asumisen kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi materiaaliriippuvaiset tekijät kuten kohtuullisina pysyvät kunnossapitokustannukset sekä energiankulutus. Värillä ei aina ole väliä, mutta materiaalilla on.

Tiina Kaskiaro

Tiina Kaskiaro

Olen helsinkiläistynyt diplomi-insinööri ja tehnyt suurimman osan työurastani markkinoinnin ja viestinnän parissa.

Minua erityisesti kiinnostavat näkökulmat ovat kestävä rakennettu ympäristö, rakentamisen vaikutukset ympäristöön, resurssi- ja materiaalitehokkuus, asuminen sekä insinöörin silmin tarkasteltu arkkitehtuuri.

Vapaa-ajalla kierrän maailmaa avoimin silmin, liikun luonnossa, laskettelen ja sukellan. Myös hyvä ruoka ja viinit kuuluvat harrastuksiini.

Jätä kommentti

Kommenttisi*

Nimi*
Kotisivut

Sinua saattaa kiinnostaa
Ketterä valtio?
3 miljardin euron mahdollisuus Suomelle
Vaikuttajat viihtyivät Tuntemattoman parissa
Rakentamisesta pilottiympäristö normienpurulle