Aalto-yliopistosta valmistuneen Myllyniemen diplomityö ”Niin hyvää betonia – Suunnitelma Alppitalon säilyttämiseksi ja Karjalankadun täydennysrakentamiseksi” esittää vaihtoehdon, jossa purkukohteeksi kaavoitettu Helsingin Alppitalo säilytetään ja muutetaan asuinkäyttöön. Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Alppitalo valmistui pienteollisuuskäyttöön Helsingin Karjalankadulle vuonna 1961.
”Työ kyseenalaistaa purkamisen oletusarvona ja osoittaa, että rakennusten purkaminen ei ole ensisijaisesti tekninen välttämättömyys. Pikemmin kyse on talouden ja kaavoituksen rakenteista, jotka suosivat rakennusoikeuden kasvattamista ja uudisrakentamista”, Wuorio-palkinnon saajan valinnut arkkitehti Eve Sarapää sanoo.
Sarapään mukaan Myllyniemen työ yhdistää kriittisen ajattelun ja konkreettisen suunnittelun ja osoittaa, että korjaaminen on tämän päivän arkkitehtuuria.
”Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on keskeistä rakentamisen päästöjen leikkaamiseksi. Uuden rakentamisen sijaan meidän on opittava käyttämään ja kunnioittamaan sitä, mitä meillä jo on”, hän painottaa.
Kestävyysajattelu ei ole vielä juurtunut rakentamiseen.
Alppitalon purkaminen on Heikki Myllyniemen mielestä esimerkki siitä, ettei kestävyysajattelu ole vielä juurtunut rakentamisen rakenteisiin tai ohjausmekanismeihin,
“Purkava uudisrakentaminen palvelee vain harvoja ja ohittaa kokonaisvaltaisen vastuullisuuden ja resurssiviisauden”, hän toteaa.
Kuva: Heikki Myllyniemi
Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) vuosittain myöntämä parhaan diplomityön Wuorio-palkinto jaettiin Arkkitehtipäivässä Oulussa 17.4. Gerda ja Salomo Wuorion mukaan nimetty palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaimmaksi arvioidun diplomityön tekijälle. Palkintotuomari valitsee ensin kolme Wuorio-finalistia, yhden kustakin Suomen arkkitehtuurikoulusta, ja lopuksi voittajan heidän joukostaan.
