EPD (Environmental Product Declaration) on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardoitu tapa esittää luotettavasti olennaiset, varmennetut ja vertailukelpoiset tiedot valmistetun tuotteen tai tuoteryhmän ympäristövaikutuksista. Rakennustuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti EN 15804-standardin mukaisten ympäristöselosteiden kautta. Seloste kattaa rakennustuotteen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset laajasti ja hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi siinä esitetään myös muita ympäristöön vaikuttavia indikaattoreita, kuten tuotteen kierrätyspotentiaali ja siihen vaikuttavat vaaralliset aineet. Standardin mukaan lasketut ympäristövaikutukset ilmoitetaan tuoteyksikköä (esim. kuutiometriä tai tonnia) kohden.
Seloste voidaan tehdä joko yhden yrityksen tuotteelle tai geneerisenä vaikkapa koko suomalaiselle tuotannolle. Geneerinen tuotetieto edustaa sellaista tavanomaista tasoa, jonka laatimisessa on otettu huomioon keskeinen osa tarjonnasta. Muille kuin rakennustuotteille tällaista yksiselitteistä tuotetta koskevaa standardia ei ole olemassa. Tässä suhteessa rakennusala siis kulkee vahvasti eturintamassa muihin teollisuudenaloihin nähden.
”Vähähiilisyysvaatimukset tulevat rakentamiseen ja erityisesti isot rakennusliikkeet sekä myös kaupungit ovat alkaneet asettaa tavoitteita rakennusten elinkaaripäästöjen vähentämiseksi”, toteaa energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry:ltä.
Päästötietokanta tulossa
Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaus alkoi syksyllä 2019 ja on juuri päättymässä. Tavoitteena on, että rakennusten vähähiilisyydelle tullaan asettamaan raja-arvot ennen vuotta 2025.
Ympäristöministeriö kerää yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa rakennusmateriaalien geneeristä päästötietokantaa, jota hyödynnetään rakennuslupavaiheessa laskettaessa koko rakennuksen hiilijalanjälkeä.
Rakennusteollisuus RTT ry:n tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaron mukaan on erittäin tärkeää, että päästötietokannoissa on oikeat päästöarvot kivipohjaisille tuotteille.
”Näin ei anneta turhaa etua muille materiaaleille kiristyvässä kilpailutilanteessa. Tällä hetkellä useista tuoteryhmistä puuttuu ajantasaiset ja luotettavat päästö- ja käyttöikätiedot, joita tällä projektilla on tarkoitus saada aikaan. Hyvälaatuinen ja läpinäkyvä päästötietokanta on tarpeellinen monien toimijoiden näkökulmasta”, hän sanoo.
Geneeriset ympäristötiedot auttavat päätöksenteossa
Tarvetta geneeriselle ympäristötiedolle on muun muassa rakennushankkeen alkuvaiheiden päätöksenteossa, kun käytettävät valmistajakohtaiset tuotteet eivät ole vielä tiedossa. Ympäristöministeriön nyt suunnittelema laskenta perustuu rakennuslupavaiheen tiedoille, jolloin se pitää tehdä geneerisillä luvuilla, koska silloin lopullisia materiaaleja ja niiden toimittajia ei ole vielä valittu.
”Teollisuus tarvitsee myös omassa vaikuttamistyössä luotettavat ulkopuolisen konsultin tuottamat arvot, joihin voidaan viitata. Yllä mainituista syistä Betoniteollisuus ja tiiliteollisuus selvittävät parhaillaan vaihtoehtoja eri tuoteryhmien geneeristen ympäristöselosteiden laatimiseksi”, Tiina Kaskiaro huomauttaa.
Kaskiaro muistuttaa, että hiilijalanjälkeä tulee tarkastella ennen kaikkea rakennustasolla, ei tuotetasolla. Huomion kohteena tulee olla koko rakennuksen elinkaarilaskelma. Nyt laskennan tulokset ovat suuntaa antavia, mutta tarkentuvat varmasti tulevaisuudessa, kun laskenta standardisoituu.
”On tärkeä tuoda esiin toimialan tavoitteet ja edistymisen päästövähennyksissä. Paine koko ketjulle on hyväksi”, hän summaa.
