Kaava eli maankäytön suunnitelma ohjaa rakentamista. Onnistunut kaavoitus mahdollistaa ihmisten hyvän arjen: turvalliset ja viihtyisät asuinympäristöt, sujuvan liikkumisen ja saavutettavat palvelut. Antamalla maankäytölle suuntaviivat se vaikuttaa kuntien kehitykseen vuosikymmeniä eteenpäin.
Kaavoitus kuuluu kuntien keskeisiin tehtäviin ja näkyy konkreettisesti myös kuntapäättäjien työssä. Kaavoitusta koskevat päätökset heijastuvat kuntien talouteen ja vetovoimaan monin tavoin – hyvässä ja pahassa – ja onkin tärkeää, että kaikilla päätöksentekijöillä on laaja ymmärrys tästä kokonaisuudesta.
Kaavoitus on myös kustannuskysymys
Yhä useammin kaavoitus on maankäytön suunnittelun ohella myös rakennussuunnittelua. Tämä suuntaus on ongelmallinen, sillä hyvin yksityiskohtaiset, esimerkiksi materiaalivalintoihin tai silmälle näkymättömiin rakenteisiin puuttuvat kaavamääräykset kaventavat rakennuttajan valinnanmahdollisuuksia ja nostavat huomattavasti rakentamisen hintaa. Maksajina ovat rakennuttajat, kunnat ja asukkaat.
Kaavamääräysten nostaessa kustannuksia yli kannattavuusrajan saattaa hankkeita jäädä kokonaan toteutumatta, mikä vähentää asuntotarjontaa. Rakennettavien kohteiden osalta ylimääräiset kustannukset puolestaan heijastuvat asuntojen vuokriin ja myyntihintoihin. Toisaalta kalliiksi käyvät kaavamääräykset vaikuttavat investoijien halukkuuteen maksaa tonteista, mikä näkyy niukkenevina rahavirtoina kuntien tonttituloissa. Yksityiskohtainen kaavoitus tuo kunnille kustannuksia sitäkin kautta, että se kasvattaa hallintotaakkaa – usein kaavoista joudutaan poikkeamaan rakennusluvan yhteydessä, ja poikkeusluvat merkitsevät aina lisätyötä.
Kivestä rakennetaan järkevästi ja kustannustehokkaasti
Vastuullinen kaavoitus huomioi rakentamisen ympäristövaikutukset. Tässä voidaan kuitenkin mennä ojasta allikkoon: materiaaleihin puuttuvat kaavamääräykset saattavat ohjata valitsemaan ratkaisuja, joille tosiasiassa löytyisi kustannustehokkaampia, ympäristön kannalta vähintään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Tilanne on epäedullinen maksajalle, ja reilun kilpailun näkökulmasta ikävä myös rakennustuotteita valmistaville yrityksille. Kaikista materiaaleista on nykyisin mahdollista rakentaa vähäpäästöisesti, ja keinojen sijasta päättäjien tulisikin ensisijaisesti määritellä päästötavoitteet. Kestävien ympäristöpäätösten tarkasteluväli on vuosikymmeniä ja kivimateriaalit pärjäävät tässä vertailussa hyvin.
Kivi luo vakaan perustan toimivalle ja turvalliselle lähiympäristölle. Sen etuna on kestävyyden ja turvallisuuden ohella kustannustehokkuus, joka mahdollistaa kohtuuhintaisen ja monipuolisen asuntotarjonnan. Kivimateriaaleille on myös ominaista muuntojoustavuus ja järkevä korjattavuus, jotka pidentävät rakennuksen käyttöikää elinympäristömme muuttuvissa tarpeissa. Kivestä rakennetaan tulevaisuutta – kirjaimellisesti.
Kaavoituspäätöksiä tehtäessä kannattaa katsoa kauas, sillä näiden päätösten kanssa elävät sekä tämän päivän että huomisen kuntalaiset. Parhaisiin ratkaisuihin päästään päättäjien keskittyessä suuriin linjoihin, yksityiskohtien jäädessä rakennuttajien harkittaviksi ja markkinoiden ratkaistavaksi.
