Kiertotalous ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat vaatineet rakennusteollisuudelta paljon uutta ajattelua. Paljon on jo tehty, mutta kehityksen kohti vähähiilisyyttä on oltava jatkuvaa.
– Olemme RT:n kautta mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa kehitetään aikaisempaa ympäristöystävällisempää rakentamista Suomeen. Niistä keskeinen on Vähähiilisen rakentamisen tiekartta -hanke, jota teemme yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, kertoo Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja Olli Nikula. Hän on myös useita merkittäviä rakennusmateriaaleja valmistavan Saint-Gobain Finland Oy:n toimitusjohtaja.
Parempaa energiatehokkuutta
Rakennetun ympäristön osuus maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Siksi siihen liittyvillä ympäristöteoilla on myös suuri vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy sen käytön aikana, mutta rakennusmateriaaleilla, rakentamistavoilla ja purettavien rakennusten kierrättämisellä on luonnollisesti myös merkitystä.
– Suomi ja suomalainen rakennusteollisuus haluaa antaa oman panoksensa ilmastotaisteluun. Nykyisin painopisteenä on erityisesti energiatehokkuus, eli rakennuksen käytön aikaiseen lämmittämiseen ja jäähdytykseen tarvittavan energian minimointi. Lisäksi tulee ottaa huomioon, kuinka paljon energiaa käytämme rakennusmateriaalien valmistukseen ja kuinka paljon energiaa kuluu rakennuspaikoilla. Kun energian tuotantotavat muuttuvat vähähiilisemmiksi, muuttuu myös rakentaminen sitä kautta vähähiilisemmäksi, toteaa Nikula.
Teollisuuden sivuvirrat rakennusteollisuuden käyttöön
Energian säästö ei kuitenkaan riitä. Rakentamisen hiilijalanjälki on saatava pienemmäksi myös muilla tavoilla. Kiertotalous astuu kuvaan mukaan erityisesti siinä vaiheessa, kun vanhoja rakennuksia puretaan. Mitä kaikkia osia vanhoista rakennuksista voidaan sitten kierrättää?
– Paljon voidaan kierrättää rakennusjätteestä, mutta myös monien muiden teollisuusalojen sivuvirtoja voidaan hyödyntää rakentamisessa. Vanhemmista rakennuksista poiketen uudet rakennukset suunnitellaan jo valmiiksi siten, että niiden kierrättäminen on rakennuksen elinkaaren lopussa mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Purku voidaan tehdä hallitusti ja vähähiilisesti, jolloin entistä suurempi osa rakennusjätteestä saadaan hyötykiertoon, kertoo Nikula.
Materiaalineutraalisuus lähtökohdaksi
Kivirakentamista ja puurakentamista verrataan usein toisiinsa. Nikulan mielestä molemmat ovat hyviä materiaaleja, joilla on omat paikkansa. Materiaalineutraalisuus on hänen mielestään oikea lähtökohta kaikessa rakentamisessa: valitaan aina parhaiten kuhunkin rakennuskohteeseen sopiva rakennusmateriaali.
– Betoni on paljon mainettaan parempi rakennusaine. Betonissa olevan sementin polttaminen tuottaa kyllä paljon CO2-päästöjä, mutta toisaalta betoni on pitkäikäinen materiaali, joltain osin lähes ikuinen. Kun kivirakentamisen koko elinkaari otetaan huomioon, on se ympäristönkin kannalta kestävä vaihtoehto, jatkaa Nikula.
Vastuullisuus ja kaupungistuminen kirittävät kivirakentamista
Saint-Gobain Finland Oy myy Suomessa muun muassa Leca-soraa ja -harkkoja sekä erilaisia laasteja ja tasoitteita. Myös kipsilevyt ja mineraalivillat kuuluvat yrityksen tuotetarjontaan. Suomessa Saint-Gobain työllistää noin 700 henkilöä.
– Koronakriisi näkyy Suomessa kaikessa liiketoiminnassa, myös rakennusalalla. Merkittävänä työllistäjänä olisi toivottavaa, että kriisin helpottaessa valtiovallalta löytyisi resursseja rakennusalan tukemiseen. Pysähdyksen jälkeen ihmisiä olisi rohkaistava asuntojen ostamiseen ja rakentamiseen. Silloin kiinnostus kiinteistösijoituksista kohtaan myös kasvaisi, uskoo Nikula.
Kivirakentamisen tulevaisuuden Nikula näkee valoisana. Vastuullisuuden nousu sekä kaupungistuminen ovat megatrendejä, jotka tukevat kivirakentamista.
– Ilmaston muutos vaatii rakennusmateriaaleja, joiden säänkestokyky on hyvä. Samoin äänieristys ja palosuojaus ovat kuluttajille tärkeitä asioita. Näiden kaikkien ominaisuuksien osalta kivipohjaiset rakennusmateriaalit ovat hyvin vahvoilla.
